Meillä juhlittiin viime lauantaina jo kaksi vuotta täyttänyttä kuopusta; mihin tämä aika oikein hupenee?? Neiti oli tällä kertaa kekkereillään terveenä toisin kuin viime vuonna, ja oli kyllä kertakaikkisen kivat juhlat! Sää helli meitä kauneudellaan ja pakkastakaan ei ollut ihan kamalasti ettei vieraiden tarvinnut palella. Vieraita kävi kahdessa osassa yhteensä yli kolmekymmentä, joten vilinää ja vilskettä riitti kyllä koko iltapäivän ja illan!
Pikku neiti toivoi synttärilahjaksi "vauvoi, vaatteita ja piparkakkuja" ja toiveet toteutuivat kuin ihmeen kaupalla, vaikka vain vauvatoive oli eteenpäin tiedotettu. Onnellinen päivänsankari kulkikin sitten juhlissa uusi pusakka päällään ja uudet vaatteet kainalossa pitkän aikaa ennen kuin malttoi niistä luopua.
Kynttilöitä puhalleltiin kakusta kahteen otteeseen, sillä kattauksia järjestettiin kaksi vierasmäärän vuoksi. Ensimmäisellä kierroksella puhallusavuksi pääsi isi (pahoittelut suhmuraisista kuvista).
Tyytyväinen päivänsankari uudessa pusakassaan!
Kakusta kun kyselin toiveita joku aika sitten, niin vastaus tuli heti: prinsessa-kakku! Niinpä kun sen tarkempia speksejä en saanut, ajattelin, että nyt on mahdollisuuteni toteuttaa visioni ruusupursotteisesta hempeästä kermakakusta, jota koristaa pikeerikruunu! Pikeerikruunu olikin yllättävän haasteellista toteuttaa. Ensimmäiset kruunut pursotin turhan kovalla pikeerillä, joten niistä ei tullut niin tasaisen näköisiä ja jestas sentään miten helpolla ne menevät rikki! Onneksi naapurin Jenna osasi varoittaa minua niiden hauraudesta, joten tein niitä heti ylimääräisiä. Mallin kruunuun vapaalla kädellä kopioin Lessun Keittiössä Tapahtuu -blogista. Kerrassaan ihana malli!
Toisen erän kruunuja pursotin hieman löysemmällä pikeerillä ja niistä tulikin aivan täydellisiä! Taaimmainen tuli ensin jopa liian löysällä pikeerillä ja isolla tyllalla, mutta lopulta olin todella tyytyväinen lopputuloksiin! Säästin kruunun kaavatkin jatkoa ajatellen, sillä kruunu olisi esimerkiksi ristiäiskakussa aivan mahtavan näköinen!
Synttäreiden herkkupöytä sisälsi kakun lisäksi itsetehtyjä karjalanpiirakoita ja munavoita (teimme piirakat Ernon kanssa onneksi yhdessä jo ennen joulua ja raakapakastimme ne odottamaan kemuja), poppareita, prinsessakeksi-tikkareita, vaahtokarkkeja, kinderpiirakkaa sekä voileipäkakkua.
Koristeina käytimme vanhemman neidin huoneesta lainattuja pompomeja sekä viime kerraltakin tuttuja viirinauhoja ja ilmapalloja. Pompomeista ei vissiin tämän häävimpää kokonaiskuvaa olekaan, mutta ei se mitään!
Karjalanpiirakoita tein ensimmäisen kerran vuosi sitten synttäreille ja ne kuuluvat varmasti jatkossakin synttäreiden vakiokalustoon; niin hyviä ne ovat kunhan voissa ei säästellä!
Tytöt tykkäävät hulluna popcorneista, joten pitihän niitä sitten saada juhliin. Prinsessakeksit täyttivät neidin toiveen piparkakuista, joten niitä ostimme sitten yhdeksi tarjoiltavaksi. Kinderpiirakasta ylijääneellä suklaalla sitten liimasimme kaksi keksiä kesto cakepop -tikkuun niin saimme söpöjä keksitikkareita tarjolle! Vaahtokarkkien saamista neiti oli odottanut kuin kuuta nousevaa: isosiskokin sai ensimmäisen kerran vaahtokarkkia ja karkkia yleensäkin 2-vuotispäivänään, joten odotukset olivat korkealla. Vaahtokarkit eivät maistuneet hänelle lainkaan!
Ei ole synttäreitä ilman jotain pientä kakkukatastrofia: tällä kertaa kerma ei vain vaahtoutunut! Täytteen vispikerma vaahtoutui nätisti, mutta kun sitten vatkasin pursotusta varten kaksi flora vispiä ja kolme vispikermaa, ei kerma vatkaantunut lainkaan! Tarkoitus oli pursottaa ruusuja eri sävyissä ympäri koko kakun, mutta kerma jäi niin löysäksi, että ruusuja sai vain vaivoin pursotettua edes kakun päälle. Reunaan kun yritin, ruusu vain valui reunaa pitkin lautaselle. Kaveri, joka oli meillä korvaamattomana apurina jälleen juhlapäivän tohinoissa, liippasi sitten kermat vain kakun kylkeen, jotta homma saatiin jotenkuten edes pelastettua.
Kinderpiirakka kuuluu myös jo juhlien vakiokalustoon: niin makeaa ja rasvaista, että etenkään lapset eivät voi vastustaa!
Toisen kakun jätimme sitten suosiolla nk. naked cakeksi, ja siitä tulikin todella hauska! Täytteen värjäsimme huvin vuoksi sinertäväksi, jotta se olisi näyttänyt hauskalta vaaleanpunaisen pursotuksen vierellä kakkua leikatessa, mutta hauska se oli näinkin!
Voileipäkakku tuli tällä kertaa tehtyä kana-, feta- sekä kurkkutäytteillä. Kun en taaskaan saa raakaa kalaa syödä ja syöjien joukossa on yksi kala-allergikko ja lihavoileipäkakku alkoi kaipaa jo vaihtelua, keksin päästäni tämän kakun reseptin. Hyvä tuli kyllä! Jo kummitytön ristiäisissä testattu kukkakimppukoristelu on kivannäköinen ja helppo toteuttaa, joten tein sen jälleen tähän kakkuun.
Oli kerrassaan mahtavat kekkerit: porukkaa oli mukavasti, kaikilla oli kivaa ja mikä tärkeintä: synttärisankari oli aivan tohkeissaan. Rakastan järjestää juhlia!
Onnittelut pepille, mahtavia herkkuja, syön vain silmilläni, kun on tää sokeritauti. En oo aikoihin käynyt täällä, ihmettelen miten kerkiät tekemään kaikkee.
VastaaPoista