perjantai 26. elokuuta 2016

loman loppurutistus!

Olen näköjään unotunut kokonaan leikkimökkipuuhiin ja esikoisen synttäripuuhiin enkä ole muistanut kirjoitella tänne lainkaan! Leikkimökkiprojekti oli tavoitteena saattaa loppuun Ernon loman loppuun mennessä ja sitä ollaankin nyt sitten touhuttu ahkerasti. Toissa viikonloppuna nuorimmaisen kummit tulivat majoittumaan mökkiin, joten senkin puolesta se olisi ollut kiva saada valmiiksi. Olisi niin... Harmiksemme tapetti loppui kesken hommien ja tilasin tapetin sitten mitä pikimmiten. Tapetin oli määrä saapua silloin perjantaina, mutta toimitus siirtyi sitten maanantaille, kiitos ups:n... Maanantaikaan ei toki riittänyt, vaan tapetti tuli todellisuudessa tiistaina.



Maalasimme mökin ensin tapetin pohjalle, jotta tapetti ottaa kunnolla kiinni. Tapetointi sujui yllättävän hyvin vaikkei kumpikaan meistä ole koskaan tapetoinut! Kuviotapetti oli tietysti siitä haasteellinen, että kuvio ei tietenkään kohdistu optimaalisesti ympäri koko mökin, eli ruma kohta tuli. Onneksi tajusimme ajatella asiaa ennen aloitusta ja jätimme epämääräisen kohdan oven puolelle johon tapettia tuli vain n. 20cm korkeudelta.

Eikö se hyvä tapetointipöytä olekin tärkeä? Tässä meidän näkemyksemme sellaisesta! kipsilevyn päällä leikkasimme tapettia oikeaan mittaan ja metrinen liitutauluviivain oli oiva apu viivojen piirtämisessä. Vettäkin ripsautti muutamaan otteeseen tapetoidessa, mutta siirsimme vain välillä välineet sisälle ja jatkoimme sateen lakattua. 


Esittelyssä remppaeleganssia kauneimmillaan! Päällä ikivanha arctia -paita 90-luvulta ja Ernon shortsit!


Kyllä jännitti! Hyvin se onneksi sujui, vaikka pelkäsimme, että pilaamme koko homman ja menee arvokkaat tapetit pilalle!




Tässä näkyy hyvin tapetin oikea väri. Kuten kuvasta näkyy, paita on toiminut remppapaitana projektin alusta loppuun maalitahrojen perusteella!


Tapettiliimaa piti aika tavalla pyyhkiä saumoista ja lastasta, joten otimme mukana vettä ämpärissä ja reipuja.


Saatoimme tapetoida myös jo yön hämärtyessä toisinaan...




Listat ja puolipaneelit ostimme puuvalmiina ja maalasimme ne itse valkoiseksi. Aikamoinen homma etten sanoisi! Kelit ovat olleet sen verran sateisia, että teimme maalauspisteen saliin ruokapöydän viereen, jotta saimme listat nopeasti maalattua. Myös katto maalattiin paneloituna sävytetyllä valkoisella maalilla, jota sain paikalliskirppikseltä ilmaiseksi. Aikamoinen homma oli katon maalaamisessa, sillä huonekorkeutta on jonnin verran!


Tämän enempää en nyt ehdi kirjoitella, mutta lisää kuvia tulossa pian! Tytön synttärikemuihinkin pitänee vielä palata!





sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

pihalounge

Ennen juhannusta päätin ryhtyä tuumasta toimeen oman pihaloungen kanssa, sillä olin nähnyt kuvan sellaisesta facebookin puutarha ja piha -ryhmässä. Pihalle olin toivonut jonkinlaista hengailualuetta jo jonkun aikaa, mutta massiivisiin panostuksiin ei ole ollut varaa. Tätä varten ei tarvinnut ostaa mitään muuta kuin IKEAn vuodekatos, joka maksoi huikeat 15 euroa; kaikki muut löytyi valmiina paitsi yksi patja ja senkin sain ilmaiseksi alueemme facebook-ryhmässä huudeltuani. Levitimme pihalle männyn alle pari palaa vaneria, jotta mahdollinen kosteus ei imahda patjoihin. Vanerin päälle sitten vain kaksi patjaa, jotka "yhdistettiin" tuplaleveällä muotoonommellulla lakanalla. Sitten vain vintille kaivamaan vanhoja indiskan tyynyjä ja niitä röykkiöittäin patjan päälle verhon alle. Aivan ihana paikka, jonne eivät ötökät pääse! Juhannuksena olimme patjoilla pelaamassa inkan aarretta iltahämärässä ja eilen katselimme siellä gilmoren tyttöjä ja herkuttelimme.



Katos on kiinnitetty narulla leikkimökin ja keinujen välisen männyn oksaan. Paikka on mukava, hieman suojaisa ja varjoisa ettei tule päivälläkään liian kuuma!



Ah! Yksinkertaista ja edullista! Toki jokin ihana korkeampi laveri olisi kiva, mutta esimerkiksi kuormalavat eivät oikein sovellu tarkoitukseen, sillä lavojen karkeat reunat repisivät verhon varmasti rikki... Täytynee jatkojalostaa tätäkin ideaa vielä ensi kesää varten, ettei projektit vahingossakaan pääse loppumaan!

sunnuntai 24. heinäkuuta 2016

leikkimökin tilanne!

Nyt taas välillä päivitystä leikkimökin tilanteeseen! Treffipäivänä ennen Helsingin reissua asentelimme ja maalailimme nurkkalautoja ja Erno teki etuikkunoihin piparkakkureunaiset ylälaudat. Myös liian pitkät runkopuut sahattiin poikki, jolloin mökistä tuli huomattavasti valmiimman oloinen. Isojen ikkunoiden pokat ovat aika kulahtaneet jo, mutta muutama kerros maalia varmaan saa ne näyttämään freesimmiltä. Kyllä maalaus ja nurkkalaudat saavat mökin näyttämään kerrassaan suloiselta; mökki oli ilman lautoja mielestäni todella korkean näköinen, mutta nyt se näyttää sopusuhtaiselta!

Mallailimme piparkakkureunaisia ikkunanpokia ensin paikoilleen ennen kuin löimme ne kiinni, mutta pohjamaalissa ne eivät vielä näyttäneet miltään. Etuikkunat olivat yövieraita varten umpeen levytetty, sillä lasit pitäisi leikata vielä. Anoppi onneksi osaa leikata lasia, kun mies ei siinä onnistunut ja hän on luvannut tulla siinä meitä auttamaan. Räystäslauta on makuuni liian lyhyt, joten se vielä vaihdettaneen.


Eikö olekin heti jo skarpimman näköinen mökki kun on laudat paikoillaan?


Päätyjen kanssa on vähän pohtimista vielä, sillä mielestäni pystylaudoitus pitäisi jatkua sivuilla loppuun asti, mutta näin ei vielä toistaiseksi ole. Erno meni myös maalaamaan yhden noista ylimenevistä osista valkoiseksi ilman neuvottelua, joten jotain pitänee vielä tehdä...


Poikittaiset puut katon ja seinän välissä ovat olleet viimeisiä maalattavia juttuja.


Jotenkin vaaleanpunaisen maalin sähäkkyyskin taittuu valkoisten kanttien myötä, eikö? Nyt mökkiä voi jo katsella ilman aurinkolaseja!;)


Tässä kuvaa aivan tuoreeltaan taas joitain maalikerroksia myöhemmin. Tuulikello on roikkunut mökin oven pielessä jo juhannuksesta asti ja se on juuri sopiva siinä!


Ikkunoiden sivujen ja nurkkalautojen sivujen maalaaminen on älyttömän pikkutarkkaa hommaa! Minä en pärjännyt siinä ollenkaan, mutta mies on joskus töissään maalannut enemmänkin, joten hän sai hoitaa sen homman. Näistä kuvista poiketen lautojen sivut on nyt jo maalattu, sillä kuvien ottamisesta on pari päivää aikaa.


Leikkimökistä ei todella tule mikään pimeä soppi, sillä ikkunaa piisaa!


Sisähommiakin on ehditty vähän tekemään: kipsilevyt on nauhoitettu ja tasoitettu ja seuraavaksi edessä olisi se fun part, eli hiominen, heh heh!


Tasoitusta tehdään vain mökin seinien yläosaan, sillä alaosaan tulee paneeli. Kuka sitä turhaa työtä tekisi!


Kova tavoite olisi saada mökki valmiiksi ennen esikoisen syntymäpäiväjuhlia, koska toki haluamme mökin vielä tälle kesälle leikkiin. Sellaista tavoittelimme viime kesänäkin, joten jaksaa jaksaa vaan!

maanantai 18. heinäkuuta 2016

Pukkipalon reitti

Nyt on Helsingin komennukselta kotiuduttu! Olimme miehen työn perässä Helsingissä lasten kanssa reilun viikon verran kun mies oli siellä kaksi viikkoa hommissa ja vähän on kisaväsymystä ollut havaittavissa, heh.

Sarjassamme patikoitia Kurjenrahkan kansallispuistossa! Pääsimme miehen ja vauvan kanssa kolmisin viettämään päivää isompien tyttöjen ollessa mummin ja pappan kanssa Nauvossa, joten päätimme käyttää päivän ensin leikkimökin rakentamiseen ja sen jälkeen menimme romanttisesti syömään naapuripitäjän kebab-ravintolaan! Varsinainen treffiosuus oli patikkaretki Kurjenrahkalle Pukkipalon reitille. Savojärven kierros on upea reitti ja mukavan lyhyt (6,3km), mutta tällä kertaa halusimme kokeilla jonkun muun reitin testataksemme sopisiko reitti päiväretkikohteeksi lasten kanssa.

Reitti oli kaunis ja metsäinen, mutta reitti kulki yllättävän paljon hiekkatiellä ja mielestämme reitti oli jokseenkin tylsä, sillä metsän siimestä ja hyttysiä oli niin paljon... Savojärven kierroksella suo- ja järvimaisemat ovat upeita, mutta sellaisia maisemia tällä reitillä ei paljoa ole, tai itse asiassa järvimaisemaa ei lainkaan.

Kun suota tuli kohdalle, piti siitä napsia muutama kuva; sen verran kaunista se suomaisema on!







Reitti oli yhdeksän kilometriä pitkä, ilma oli kostea ja lähdimme matkaan vastaan 18.10, joten hikinen reissu oli tiedossa! Urheilun kannalta reissuun lähdettiinkin, ei sen puoleen. Toisella reppu selässä ja toisella vauva kantorepussa edessä ja suhteellisen rivakka tahti takasi hyttyslauman hyökkäyksiä kun hiki nousi pintaan, huh huh! Kertaakaan ei kannattanut metsäisille osuuksille pysähtyä, mutta kun sitten piti kuitenkin pysähtyä syöttämään vauvaa, Erno huitoi hyttysiä ympäriltänme! Voitte varmaan vain kuvitella sellaisen utuisan ja herkän vauvan syöttöhetken luonnon helmassa ja siihen sitten sen miehen heilumaan ympäriinsä!

Metsäisillä osuuksilla oli kaunista maisemaa ja kaatuneita puita.



Reitillä oli hieman vaikeakulkuisempia nousuja, joten reitti ei senkään puolesta sovi ihan vielä meidän lapsille, mutta oli kyllä upeat näkymät kalliorinteeltä!!



Tässä vielä puhelimesta selfie treffiporukasta!



Matkalla vastaan tuli muutakin eläimistöä hyttysten lisäksi, nimittäin yhdellä soisemmalla pätkällä pitkospuut aivan vilisivät pieniä sammakoita! Aivan ihania! Yritin parhaimpani mukaan napata pikkuisista kuvia, mutta verenimijät iskivät välittömästi kiinni. Paljon erilaisia lintuja tuli myös bongattua äänen perusteella, mutta myös ihan näkösällekin osui joitain yksilöitä, muun muassa närhi!

Ei osunut sammakkokuvassa tarkennus ihan kohdilleen, joten alempana kännykällä napsaistua kuvaa.



Valtavia muurahaiskekoja oli siellä sun täällä vähän väliä; koira parat kävivät yhdessä pesässä tassuttelemassa, mutta eivät toistamiseen kokeilleet kun vähän tassuja kutitti sen erehdyksen jälkeen!


Ihana reissu oli kyllä ja oli ihanaa päästä retkelle ilman isompia lapsia. Sai kerrankin ottaa retken ihan urheilun kannalta ja sai kartoitettua reittiä tulevaisuutta varten. Onko joku muu käynyt patikoimassa pukkipalon reittiä tai muita Kurjenrahkan reittejä?

sunnuntai 10. heinäkuuta 2016

tuulikello

Pientä näpertelyä yhdessä lasten kanssa on myös ehditty puuhailemaan, nimittäin askartelimme yhdessä tuulikellon leikkimökin räystästä koristamaan! Inspiraatio tuulikelloon tuli yllätys, yllätys unelmien talo&koti -lehdestä, jossa oli ohjeet tuulikellon kyhäämiseen.

Tuulikelloa varten nappasin hiekkalaatikolta metallisia kakkumuotteja askartelutarkoituksiin ja vanhoja aterimia on tullut huutokaupasta matkaan. Koristeluun tarvittavia erilaisia helmiä ja kristalleja minulla sen sijaan on valtavat määrät hopeatyötarvikkeiden joukossa. Myös tarvittavaa rautalankaa löytyi omasta takaa jo valmiiksi, joten mitään hankintoja tuulikelloa varten ei tarvinnut tehdä!


Ensin Erno porasi kakkumuottiin neljä reikää reunaan, jotta niihin saatiin roikkumaan rautalankaan pujotetut helmet ja aterimet. Muotin keskellä oli reikä jo valmiiksi ja siihen laitoimme roikkumaan vanhan lasipurkin kannen ja helmiä.


Koko projekti toteutui todella helposti ja nopeasti ja tuulikello on täydellinen lisä leikkimökkiin! Voi olla, että pitää tehdä oma tuulikello talon katoksen pieleen myös; niin kiva ääni kellosta tulee!

Neiti keskittyneenä työssään...



Helmien pujottelu oli mieluisaa puuhaa isoimmalle neidille: keskimmäinen ei malttanut odottaa vuróroaan, joten uusinta-askartelua on vielä luvassa!



Keskimmäinen valitsi itselleen jo lusikatkin valmiiksi, joten hänen täytyy saada jatkaa oma projektinsa loppuun vielä!



TADAA! Mielestäni ihana!



Kakkumuotti ei pysy oikein suorassa kun siinä roikkuu eri painoisia lusikoita ja meinasin ensin, että sille pitää tehdä jotain, mutta olen nyt kyllä tykännyt siitä vinksallaan!




keskiviikko 6. heinäkuuta 2016

Opaliina cafe & puoti Perniössä!

Nyt on pakko hehkuttaa yllämainitun nimistä aivan mahtavaa kahvila-lounasravintolaa Perniössä! Olimme tyttöjen kanssa kaverini vieraana Perniössä ja kävimme Opaliinassa lounaalla. Otin itse parmankinkkurisoton, kaverini otti vuohenjuustosalaatin ja lapset söivät lounaaksi minttusuklaa- ja mutakakkua (heh heh; vuoden mutsi -pisteet kotiin!). Kakkuvitriini oli aivan fantastisen näköinen ja tytöillä meinasikin tulla valinnan vaikeus kakkuja valitessa. Itse en kakkua enää jälkiruuaksi erikseen ottanut, sillä tytöiltä jäi kakkua myös minulle jälkiruuaksi, eli kakkupalat ovat todellakin reilun kokoisia sen lisäksi, että ne näyttävät täydellisiltä! (kuva kaverin puhelimesta)

Kahvilan vieressä on ihanan näköinen vanhan tavaran liike, mutta tällä kertaa ei aika antanut myöden poiketa sisälle ja toki en uskonut, että tytöt pysyisivät sen kakkuöverin jälkeen aisoissa siellä särkyvien joukossa, heh! Sinne pitää ehdottomasti vielä päästä! Moni asiakas olikin tullut vierailemaan myös vanhan tavaran liikkeessä kahvilavisiitin lisäksi.

Kahvilassa oli paikalla graafinen suunnittelija Jouko Luhola ottamassa kuvia Opaliinan käyttöön ja hän oli ystävällinen ja salli myös minun käyttää näitä upeita kuvia tytöistä! Ihana muisto helteisestä kesäpäivän vierailusta!!

Kakkuja odotellessa vanhin tytöistä bongasi lasten leikkiastiat ja saimmekin nautiskella teestä ja kahvista ruokaa odotellessa tyttöjen tarjoilemina!


Kakkua piti heti laittaa suuhun vaaaaaltava pala! Kakkulautasilla oli kakkupalojen lisäksi koristeina mm. kukkia, minivaahtokarkkeja, marenkia, mansikkaa, macaron-leivos... You name it! Annokset kyllä hivelivät silmää!


Keskimmäisen ilme, kun tarjoilijatar toi mutakakun hänen eteensä! Mikä onni ja autuus saada mutakakkua lounaaksi!




Vanhin neitokainen arvuutteli mitä herkkua hänellä olikaan koristeena kakkupalansa kanssa!


Takuuvarma mutakakku jäätelöllä taisi olla tyttöjen lemppari!


Kakkuja piti tottakai maistella ristiin myös!

Oma risottoannokseni oli aivan taivaallinen! En tiedä olenko ikinä syönyt niin hyvää risottoa vaikka väitän itsekin tekeväni melko hyvää. Paikan annoksissa oli sopivasti fine dining -meininkiä, mutta annokset olivat kuitenkin mukavan kokoisia. (kuvat annoksista kaverin puhelimesta)


Tytöillä oli yllään jo ristiäisiin hankitut pomp de luxin mekot, jotka ovat täydelliset tämäntyyppiseen menoon! Menimme Perniöstä vielä lastenkutsuille, joten mekot olivat täydelliset molempiin.


Pikku siskosta pidettiin tottakai myös huolta!


Ihan käsittämättömän kauniita kuvia!! Mikä tuuri, että saimme tytöistä nämä kuvat reissultamme! Teemme ehdottomasti vielä uusintareissun Perniöön tänä kesänä ja poikkeamme vanhan tavaran liikeeseen myös! Nyt kaikki Perniöön osoitteeseen Raitkorventie 2 B!!
Tässä loppuun vielä kaverini ottama kännykkäräpsy meistä tytöistä!