puutarhahommia: taimipotteja sanomalehdistä!

lauantai 25. huhtikuuta 2015

Vähän puutarha-asiaa tällä kertaa, tai oikeastaan kasvimaa-asiaa! Piha kun meillä on tuollainen suht tasainen nurmikenttä niin mitään kukkaistutuksia en hosu tänä keväänä, sillä tänä vuonna ei paukut yksinkertaisesti riitä kaikkeen vaikka miten haluaisin kaiken valmiiksi ny heti eikä ensi vuonna!

Kasvimaa on kuitenkin sellainen asia, jonka haluan jo tänä keväänä perustaa, sillä mökillemme Koski TL:ään ei kukaan tänä vuonna viljele mitään ja mekään tuskin mökille juurikaan tänä kesänä kerkeämme. 

Pihaamme sopisi kuin nyrkki silmään ihan perinteinen kasvimaa joka vain kaivetaan johonkin kohtaan nurmikkoa, mutta ehkä hieman laiskana ihmisenä, ei rikkaruohojen kykkiminen houkuttele yhtään! Ratkaisu siihen on lavakauluksista tehtävät viljelylaatikot, sillä niiden pohjalle laitetaan suodatinkangas jotteivat rikkaruohot puske maasta uuden mullan sekaan. Kuulostaa täydelliseltä! 

Lavakaulukset eivät kylläkään ole mitään edullisia! Googlailin niitä sieltä sun täältä ja edullisimmillaan niitä saisi 12e kappalehintaan. Niitä kuitenkin tarvittaisi reilusti, joten mikään ihan pieni investointi kaulukset eivät ole ja multaakin ne syövät ihan kiitettävän määrän! Onneksi saimme niitä nyt eräältä työmaalta ilmaiseksi, sillä tällä budjetilla olisi muuten jäänyt kaulukset ostamatta. Enää puuttuu siis multa, suodatinkangas ja taimet ja siemenet! ...ja aikaa tietenkin!

Ei mennä kuitenkaan ajan edelle, vaan aloitetaan viljelypuuhat taimipottien askartelulla! Istutin tomaatin ja paprikan siemeniä purkkeihin toivoen, että sieltä edes muutama siemen itäisi ja kasvattaisi meille hyvät taimet viljelylaatikoita varten! Aikamoinen opiskelu on ollut, että olen saanut selville mitä kaikkea taimen siemenestä asti kasvattamiseen tarvitaan ja mitä pitää milloinkin tehdä: koska taimet tarvitsevat valoa, koska lämpöä, koska lämpö on huonompi jne...

Kun siemenet olivat itäneet, yritin kovin googlailla, koska ne pitää koulia. En ole varma kämmäsinkö jo siinä kun istutin siemeniä usean samaan purkkiin vai koulinko ne nyt liian aikaisin, mutta joka tapauksessa tein sitten koulinnan siinä vaiheessa kun sirkkalehdet olivat kasvaneet.

Löysin varjoyrtin puutarha -blogista mainion ohjeen sanomalehtipaperista arkarreltavista taimipoteista jotka voi istuttaa sellaisenaan kasvimaahan ja innoistuin niistä: eräs ilta me sitten Ernon kanssa istuimme salin pöydän ääreen ja aloimme askartelemaan! Taittelu oli mukavaa puuhaa ja yhdessä touhuaminen on aina mukavampaa kuin yksin!

Käytimme lehtenä jotain iltapäivälehteä, josta otimme aina puolikkaan aukeaman kerrallaan.


Arkki taitetaan leveyssuunnassa siten, että yläreunaan jää viitisen senttiä yksinkertaista paperia: siitä tulee potin pohja!


Kaksinkertainen reuna taitetaan oikeastaan ihan vain ulkonäön vuoksi.


Sopivan kokoinen neliskulmainen pullo pöydälle, ja paperi siihen alle siten, että yksikertainen paperi jää taiteltavaksi pullon "yli".


Pieni pala maalarinteippiä, jotta potti pysyy kasassa.


Sitten vain taitokset pohjaan ja pieni teipinpala myös sinne.


...Ja voilà!


Tällainen pikku urakka meillä siis oli! ...Ja pitihän sitä vähän hassutella ja tehdä tuollaisia Hasselhoff -potteja kun herran lärvi osui kohdalle!


Siellä ne meidän pikku taimet sitten ovat!


Siirtämisen jälkeen uitimme vielä taimet lavuaarissa, jotta ne saivat riittävän määrän kosteutta heti alkuun.


Tämän jälkeinen vaihe on ollut minulle mysteeri, joten kertokaahan minulle hortonomilukijani: pitääkö taimet nyt laittaa millaiseen paikkaan? Laitoimme vintille viileään ikkunan alle valoon, mutta niille ei tuntunut siellä tapahtuvan mitään! Siirsimme ne sitten eteiseen vaunujen paikalle tuolille valoon ja nyt niihin sitten on kasvanut jo lehtiä! Onko se paikka sitten okei miten kauan?

Huh! Että osaa olla jännittävää ja ihmeellistä seurata taimien kasvatusta!

makuuhuoneen meininkiä

maanantai 20. huhtikuuta 2015

Huh! Täällä ollaan sen verran puhki ja poikki, että en tarinoi tällä kertaa sen enempää: hyvä kun muistin edes etten ole aikoihin päivitellyt! Tässä olisi vähän aurinkoisen päivän maistiaisia makuuhuoneesta, joka on kylläkin vielä näiden kuvien ottamisenkin jälkeen kokenut vähän muutoksia (mm. koirien pissimän maton muodossa, murrrr!)...

Nyt näkyy ikkunoistakin läpi vähän maisemia kun vanhempani kävivät pesemässä ne! Onneksi kävivät, sillä ne olisivat saattaneet muutoin jäädä tämän kevään osalta pesemättä.

Kuvan ruskea piironki kääntyi ikkunan suuntaisesti, jotta hauskat vetimet ja valokuvat näkyvät paremmin kun astuu makuuhuoneen puolelle ja se toimii kyllä noin erittäin hyvin!


Tuonne singer-pöydän ylle hain mökiltä vanhan peilin, joten nyt se yhdessä pöydän ja uudelleenverhoillun tuolin kanssa muodostavat meidän perheen tytöille kampauspöydän! Pöydällä on Iittalan vitriini-rasioissa kaikenlaista tyttöjen hömppää, mm. pinnejä, ponnareita, koruja ja kelloja!


Ai että nyt kelpaa kun valo hellii meitä! Lämpöäkin on ihan kivasti, mutta tuuli voisi hieman hellittää niin lapsilla olisi mukavampi touhuta hiekkalaatikolla ilman hanskoja! Pikku neitikin on varsin innostunut hiekkalaatikkoleikeistä, tai ainakin hiekan kaatamisesta päälleen! Hän lähti vihdoin kävelemäänkin ja kävelee hieman ulkonakin; kesällä meillä onkin vauhti sitten päällä pihanurmella!

Ihanaa viikon alkua kaikille: koitan ehtiä palaamaan vielä loppuviikosta!

Piha eilen!

keskiviikko 15. huhtikuuta 2015

Tuoreita ulkokuvia, olkaatten hyvät! Räpsin muutaman kuvan eilen pihalla ollessamme kun rakensimme vanhemman neidin kanssa eur-lavoista punkkaa nuoremman vedellessä sikeitä kärryssä. Meillä on tosiaan "omaa tonttia" n. 2000 neliötä ja se on meille siivutettu hallinnanjakosopimuksella. Tontti on ihana, sillä se ei ole aivan tien vieressä ja se rajautuu kahdelta sivulta (eli juuri salin ikkunoiden ja makuuhuoneiden ikkunoiden puolilta) korkeaan kuusiaitaan! Ei sen puoleen, että tuolla kuusiaidan takana ei siis ole kuin toisella sivulla pellon takana talo... Eli melko mukava rauha pihan puolella on! Etupiha ja toinen sivu rajautuu sitten siten, että talon edessä on autokatos ja vähän kauempana isompi puinen koulurakennus. Tästä päin vasemmalla on sitten muutaman kymmenen metrin päässä kivinen koulurakennus, jossa on vuokra-asuntoja. Siellä yläkerrassa asuvat meidän huiput naapurit!!

Kuten kuvasta näkyy, julkkari on edelleen maalaamatta kun se homma jäi syksyllä kosteiden ilmojen vuoksi tekemättä ja nyt odottelemme sitten suotuisia maalauskelejä!

Hiekkalaatikko on ollut pihassa melkein alusta asti; sen bongasin torista edullisesti huomioonottaen, että kyseessä on Lappset:n hiekkalaatikko!

Selvennän vielä noita kahta ovea sen verran, että jos joku on pudonnut kärryiltä, niin varsinainen ulko-ovi on tuo oikeanpuoleinen ja vasemmanpuoleinen ovi on se, jonka taakse kätkeytyi se kylppäri ja jossa nyt on kuraeteinen!


Lääniä on tuonne talon oikealle puolelle kivasti ja sinne haaveilen pienen kasvimaan perustamisesta ja ruokailuryhmän rakentamisesta! Vanha ruokailuryhmämme on koomisen pieni tämän kokoiselle pihalle... Trampoliinin saimme tätini perheeltä, sillä se oli heidän kaatopaikkakuormassaan! Meille se kelpasi mielihyvin ja 2,5-vuotias neiti rakastaa hyppiä ja juoksennella siinä!


Roudasimme neidin kanssa pihalle kuusi eur-lavaa ja patjan, jotta saimme mukavan aurinkoköllöttelypaikan; siellä me sitten koirien kanssa loikoilimme ja nautimme auringonpaisteesta! Lavoista voisikin rakentaa jonkun sohvasysteemin kesäksi!


Tätä postausta pitikin kirjoitella leppoisasti pihalla köllötellen, mutta pikku neiti oli eri mieltä kanssani... Pihaa koristaa edelleen tuo "ihana" roskienpolttotynnyri: se on muuten ollut ihan hullun paljon käytössä remppahommia tehdessä! Tuolla oikealla kuusiaidan pielessä oli se meidän "huussimme" silloin ennen kunnon vessanpyttyä! Naapuri hieman kuultaa sieltä aidan takaa. Kuusiaita on kyllä siitä mukava, että se antaa näkösuojaa kesät talvet!


Huomenlahjaksi saamani palju on nököttänyt surullisen yksinäisenä koko talven: emme ole yksinkertaisesti ehtineet lämmittää sitä juuri ollenkaan!! Viime syksyn haravointiurakka on saanut jo jatkoa, sillä viime viikon kova myrsky katkoi niin paljon oksia, että haravointia on saanut aloitella uudestaan ja kuusiaidan alusia on saanut haravoida neulasista ja kävyistä. Selkäni on vain valitettavasti kanssani eri mieltä haravoinnin mukavuudesta, ja olenkin ollut selkäkipuisena viime viikon lopulta saakka...


Talon takanakin on mukavasti tilaa touhuilla! Takapihalta löytyy pari omenapuuta ja villivadelmapensaita.

Takanä näkyy vilaus kivikoulusta!


Pidän pihastamme kyllä paljon: on ihanaa, että piha on jo elänyt pitkään, eikä tarvitse aloittaa pihan tekemistä ihan nollasta! On myös ihanaa, että piha on suht tasainen eikä mitään suurempia kuoppia ole, jotta lasten on turvallista touhuta ja temmeltää!

Pihasuunnitelmina olisi rakentaa aita tontin kahdelle sivulle ja perustaa kasvimaa! Pihakalusteet olisi mukava myös rakentaa, jotta kauniista kesäpäivistä saa kaiken irti!

Nyt nukkumaan, ja seuraavaksi makuuhuoneen kuulumisiin!

retki kurjenrahkan kansallispuistoon: savojärven kierros

torstai 9. huhtikuuta 2015

Teimme tuossa taannoin sitä ainoana superaurinkoisena ja -lämpimänä viikonloppuna retken Kurjenrahkan kansallispuistoon. Vaikka olemme kummatkin aina Turussa asuneet, emme olleet kumpikaan käyneet Kurjenrahakalla! Puhuin retkestä jo viime vuoden puolella, mutta päädyimme silloin vielä lykkäämään retkeä, sillä lapset olivat niin pieniä vielä. Nyt päätimme erään etapin päätteeksi hieman rentoutua ja viettää laatuaikaa perheen kesken ja lähdimme eväiden kera kuuden kilometrin patikkareissulle pitkospuille Savojärveä kiertämään!

Yllättäen kierroksella oli jokunen muukin reippailija, mutta me menimme paikalle sen verran myöhään, että saimme tulla toisen puolikkaan melko rauhassa. Kyllä se luonto vaan oli kertakaikkisen upea!! Savojärvellä on uimapaikkakin ilmeisesti, joten sinne menemme ehdottomasti kesällä katselemaan, sillä meiltä ajaa sinne vaivaiset 15 kilometriä! Olemme joskus vuosia sitten yrittäneet mennä kurjenrahalle toiselta lähtöpaikalta, mutta emme kertakaikkiaan löytäneet sinne (haha)! Nyt ei tarvinnut onneksi kuin ajaa suoraan ja opasteet ohjasivat parkkipaikalle!

Kuvia tuli napsittua muutamia reissun varrelta:


Vanhempi neiti 2,5 vuotta oli ensimmäisen puolikkaan vähän laiskemmalla tuulella, sillä hän oli nähnyt isin pakkaavan repun täyteen hyviä eväitä ja odotti kuin kuuta nousevaa, että pääsisimme grillauspaikalle!


Isi saikin neitiä jonkun verran kantaa sylissä, mutta onneksi hän suostui nousemaan myös olkapäille, jotta kantaminen helpottui. Minä kannoin manducassa nuorempaa neitiä 1v2kk. Ensimmäinen puolikas sujui kantaen edessä, toisella puolikkaalla siirrettiin neiti taakse. Hienosti hän viihtyi vaikkei ole oikeastaan koskaan manducassa tykännyt olla! ...Ja onneksi hän on niin pieni, että mamikin jaksoi hänet kantaa!


Paikoitellen reitillä oli vielä luntakin, mutta pääasiassa aurinko oli jo lämmittänyt lumet pois. Järvi oli vielä paksun jääkerroksen alla. Kerrassaan mykistävä luonto siellä kyllä oli. Reitiltä löytyi kyllä paljon ihmeteltävää pienille tytöille ja vanhemmillekin!

Savojärven kierros on tosiaan kuusi kilometriä pitkä, ja noin puolessa välissä kierrosta on grillikatos, jossa on puita ja sytykettä, että voi laittaa grillin kuumaksi. Meillä oli mukana nakkeja, viinirypäleitä, pähkinöitä ja näkkileipää, eli tyttöjen takuuvarmoja hittiruokia. Grilli oli ruuhka-aikaan jo valmiiksi hiilloksella mikä sopi hienosti nälkäiselle retkiporukalle! Hyvin maistuivat eväät pienen reippailun jälkeen ja eväiden voimalla jaksettiin patikoida vielä aavistuksen pidempi loppupuolikas.

Suosittelen lämpimästi lähtemään kiireettömälle metsäretkelle vaikka koko perheen voimin. Aikaa meillä kului retkellä reippaasti: emme edes katsoneet kelloa, sillä meillä ei ollut mihinkään kiire, mutta kyllä me varmasti lähemmäs neljä tuntia reissulla olimme! Aika kului kuin siivillä ja retken jälkeen oli vanhemmilla raukea olo: lapset olivat onnistuneet keräämään uskomattoman määrän energiaa ja kotona puuhastelut vielä jatkuivat. Seuraavaa retkeä odotellessa!


tuolin tuunausta!

tiistai 7. huhtikuuta 2015

Tässä vihdoin pieni kuvakooste viimeisimmästä tuunailuprojektistamme! Ostin taas sieltä facebookin maalaisromanttiselta kirpputorilta tämän tuolin ja se sijaitsikin kivasti täällä päin Raisiossa, joten ylimääräisiä kuluja 30 euron tuolille ei enää tullut! Hakusessa oli siis jokin tuoli kampauspöydän eteen makuuhuoneeseen joka ei olisi ihan perus pinnatuoli kuitenkaan. Jotain romanttisempaa oli hakusessa pidemmän aikaa ja mitään sopivaa ei vain tuntunut löytyvän. Tämä kun sitten sattui eteen niin se oli otettava, vaikka vain väliaikaisratkaisuksi! Tämä verhoiluprojekti suoritettiin pari päivää ennen kuvaushommia keskellä yötä ystäväni kanssa, joten kuvat ovat kaikkea muuta kuin valoisat ja hyvät! ...Ja tietenkään en muistanut napata kuvaa tuolista vanhan verhoilun kanssa ennen kuin ryhdyimme hommiin!

No mutta: tällaista siis löytyi kulahtaneen sametin alta:


Alla siis vaahtomuovia, eikä lainkaan vanua! Vanua pitäisi käsittääkseni olla istuimessa lähinnä kangasta jottei istuinosa sähköisty tai vastaavaa, mutta kun sitä tässä tuolissa ei ollut enkä ollut tajunnut ostaa vanua valmiiksi, jäi se tälläkin kertaa laittamatta ajanpuutteen vuoksi. Alkuperäisenä verhoiluna oli tosiaan sininen auringon haalistama sametti, joka oli kiinnitetty koristenastoilla, jotka oli hakattu vieri viereen helminauhamaisesti ympäri tuolin. Ensin Erno irroitti nastat (Yritimme ystäväni kanssa ensin, mutta totesimme homman sujuvan ainakin puolta nopeammin Ernon sen yksin tehdessä!) jonka jälkeen asettelimme kankaan uuden kankaan päälle ja neulasimme sen kiinni ja lopulta leikkasimme uuden kankaan tismalleen vanhan kankaan reunoja myöden.


Kuvia itse prosessista ei juurikaan ole, sillä asialistalla oli noin sata projektia samaan aikaan ja Erno oli puuhastelemassa toisaalla niin kauan kunnes teimme hommaa jo kaikki yhdessä kolmisin kun emme meinanneet saada kangasta millään asettumaan... Tässä kuitenkin kuvaa välivaiheesta kun vihdoin olimme saaneet kankaan taiteltua paikoilleen! Edellinen kangas oli leikattu ihan ihmeellisen malliseksi, sillä se ei ollut lainkaan symmetrinen, joten noiden etukulmien taitteiden kanssa meinasi tulla hankaluuksia.


Kulman taitteet piti saada siisteiksi ja taitteisiin riittävästi kangasta sisään ettei lankoja repsottaisi taiteesta. Aiemmassa verhoilussa kulmissa oli nastat, joten nyt laitoimme vähän kuumaliimaa pitämään taitokset siistinä. Reunalle laitoimme sitä jo hyväksi havaittua verhoilunauhaa, jota laitoimme myös rokokoosohvan reunoihin.


Kangas valikoitui tähän projektiin puhtaasti sen perusteella, että siskoni tilasi ko. kangasta omaan verhoiluprojektiinsa ja sitä jäi häneltä yli juuri sopiva määrä. Tämä harmaa sävy sopiikin täydellisesti makuuhuoneen harmaaseen puuvillamattoon, eli nappi valinta! Kangas on tilattu kankaita.com -nettikaupasta, josta siskoni tilasi ensin näytetilkkuja joista valittiin ko. kangas sitten tilattavaksi.


Tässä näkyykin tuoli sitten tosi toimissa! (ei kylläkään maton kera, sillä rakkailla karvakuonoillamme on ilmeisesti kastraatiosta huolimatta kevättä rinnassa ja matto odottaa pesua...) Onpas muuten kökkö kuva, pahoitteluni! Seuraavassa postauksessa voisinkin vähän vilauttaa makuuhuonetta taas kokonaisuudessaan niin tuolikin näkyy!


Lopuksi vielä tarkennettakoon, että en ole eläissäni verhoillut mitään, mutta ei se niin vaikeaa sitten ollutkaan hyvässä seurassa yhdessä pähkäillen!

ihanaa pääsiäistä!

sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

Ihana, pitkä vapaa! Nyt olemme vain rentoutuneet: hommia ei ole tehty talon eteen nyt pariin viikkoon lainkaan ja nytkin olemme Nauvossa viettämässä pääsiäisvapaiden loppua valmiiden ruokapatojen äärellä. Pyhiin on kuulunut mökkeilyn lisäksi herkkuruokailua tuttavaperheen ja kuopuksen kummien kera ja rentoa oleilua ja ulkoilua.

 Vaikka meillä pikku noidat virpoivat jo viime viikolla, pakko on vilauttaa kuva meidän pastellinoidista! Virvon varvon -loru sujui hienosti aina ovien ulkopuolella, mutta kun ovi aukesi, alkoi ramppikuume iskeä pahemman kerran... Onneksi palkan sai innokas noita suukolla ja halillakin!


Tänä vuonna ei meillä pääsiäistä näy kotona kauhean paljoa, sillä vintillä tavaroiden siivous on yhä tekemättä ja meillä ei ole aavistustakaan missä suurin osa pääsiäiskoristeista edes on! Narsisseja olen sentään ostanut vähän keittiön koristukseksi ja pajunkissoja löytyy salin puolelta tietenkin.



Tämän lyhykäisen postauksen myötä Paavolan porukka toivottaa ihanaa pääsiäisen jatkoa!!

Latest Instagrams

© oma koti kultainen. Design by Fearne.