meitä on viisi

Viikko sitten torstaina meidän perheemme täydentyi yhdellä prinsessalla! Kaikki meni hienosti ja minä sekä Kirppu -työnimellä kulkeva vauva voimme hyvin! Elelemme vauvakuplassa vielä hetken ja palaan sitten linjoille kun saamme arkea kolmen lapsen kanssa rullaamaan.

Tällainen pieni sieltä syntyi: kuvan on ottanut TYKS:n valokuvaaja Hanna SNy Photography. Kuvassa pikkuinen 20 tunnin ikäisenä!<3

meillä on vaatekaappi, vihdoin!!

Nyt se on tapahtunut; melkein kahden vuoden odotus palkittiin ja mieheni rakensi meille vihdoin vaatekaapin! Ostin vaatekaapin elfa-liukuovet heti kaupanteon jälkeen kodin1:n -40% alekupongilla, mutta pienen mittavirheen vuoksi ovet ovat odottaneet paikoilleenpääsyä koko tämän ajan.

Elfan ovet ovat klassikko: olin menossa ostamaan valmiita vaatekaappeja, mutta niiden osoittauduttua melkoisiksi rimpuloiksi ryhdyin katselemaan elfan ovia. Koska Erno ei juuri silloin ollut talolla, otin summan mutikassa 250cm korkeat ovet. Oviin sai valita vaikka ja mitä: korkeus, leveys, moneenko osaan haluaa oven jaon, haluaako millaista lasia, haluaako peiliä jne.! Harmikseni kello oli jo vaikka mitä kun olin paikan päällä valintaa tekemässä niin sattui se harmillinen mittavirhe; muutoin olen täydellisen tyytyväinen valintaani!

Homma lähti lopulta liikkeelle mittailujen jälkeen siitä, että mies haki mäntylevyä, joka sitten maalattiin ja sahattiin oikeaan mittaan. En todellakaan halunnut mitään puristelevystä rakennettua runkoa noinkin arvokkaiden ovien ympärille ja vanhaan taloon pitää mielestäni olla kunnon puuta. Elfalta ei runkoja siis saa, joten se piti joka tapauksessa rakentaa itse.

Kun levyt oli määrämitassa, piti kiinnittää tukirakenteita, jotta koko komeus pysyy kasassa, sillä kaappi on kuitenkin 270cm leveäkin ja siinä on lopulta vain kaksi sivuseinää. Mittavirhe sattui siis ovien korkeuden arvioinnissa, joten katon entisen väliseinän hirrestä piti nirhaista hieman kirveellä pois. Tukirakenteeksi porattiin poikittainen liimapuupalkki sopivaan korkeuteen, ja seinämät kiinnitettiin lisäksi useilla kulmaraudoilla kiinni niin seinään kuin toisiinsakin.

Melko massiivinen kokonaisuus kaapista tuli, mutta massiivinen on makuuhuonekin! Kodin1:n myyjä osasi neuvoa, että 60cm on paras vähimmäissyvyys kaapille, jotta sinne mahtuu henkareita hyvin. Itsehän en olisi tullut tätä ajatelleeksikaan ja haaveilinkin alunperin pienemmästä syvyydestä kaappiin.

Ovipaketissa tuli mukana siis itse ovet ja kiskot. En voi varmaan liikaa hehkuttaa elfaa: ovet liukuvat niiiiiiiin smoothisti että ne valmiit kaapinrimpulat jäivät kakkoseksi mennen tullen!

Lattiassahan meillä on se pieni ongelma myös, sillä lattiat ovat keskipalkin molemmin puolin aavistuksen eri kokeudella. Listana meillä on välissä ollut tuppeensahattu haapalankku, mutta nyt se piti poistaa ja veistellä siihen vähän uutta muotoa jotta ovi mahtuu liukumaan mukavasti.

...Ja voi että lapset olivat innoissaan leikkimässä kotia tyhjässä kaapissa! Heillä oli todella hauskaa ja pitkään!

Tällainen tuli kynnyksestä: kaapin pohja haluttiin saada kuitenkin tasaiseksi, sillä sinne hankimme jossain vaiheessa elfan lankakoreja ja muistaakseni niissä pitää olla tasainen pohja. Muutoin sisuksiin hankimme varmaan ikean säilytysjärjestelmää, mutta ne elfan korit ovat vaan niin huippuja verrattuna ikean vastaaviin ettei siinä kannata säästää.

Kävin äsken räpsimässä vielä pari kuvaa kokonaisuudesta tämän hetkisessä tilassaan: kaapeista hiukan heijastuukin, että muutoksia makuuhuoneen suhteen on tehty muutoinkin!

Makuuhuoneen uudesta olemuksesta pitääkin ottaa kuvia enemmän ja näyttää mitä kaikkea siellä(kin) on tapahtunut! Olen raskaushormoneissani taas innostunut raivaamaan paikkoja ja Konmari-metodiinkin olen tutustunut. Tällä hetkellä tuntuu, että poistettavaa tavaraa on joka nurkka täynnä, joten mitään kovin laajoja kuvakulmia ei ole tarjolla...!

tämän kevään taimikasvatukset

Tänä keväänä päätimme, että emme ota niin suurta palaa taimikasvatuksen kanssa kuin viime vuonna. Luin facebookin puutarha ja piha -ryhmästä, että kuukalenterin mukaan paras siementen kylvöpäivä olisi 10.3. Laitoin siitä jossain vaiheessa muistutuksen puhelimeeni ja kuinka ollakaan muistutus pärähti hälyttämään juuri työpäivän aikana.  En ollut yhtään muistanut, että olisin siihen aikaan töissä, ja kyllä se kolme viikkoa sen verran koville otti (ei siellä paljoa lepäilty!), etten kyllä iltaisin jaksanut tehdä mitään ylimääräisiä hommia kotona. Työpäivän jälkeen kävin kuitenkin päättäväisenä vielä kaupassa ostamassa kylvömultaa ja kirsikkatomaatin siemeniä; paprikan siemeniä ei cittarissa ollutkaan! Illalla, kun lapset oli saatu nukkumaan ja sohvalla löhöilty hetkisen verran, vielä vuorokauden näyttäessä 10. päivää teimme kuitenkin kylvöt.

Tänä vuonna emme tehneet taimipotteja itse, vaan luin juurikin ylempänä mainitusta facebookryhmästä kätevän vinkin: tyhjät viinirypälerasiat toimivat loistavasti kylvöpuuhissa, sillä ne ovat itsessään jo pieniä kasvihuoneita! Niinpä homma sujuikin yllättävän kivuttomasti tällä erää! Ostin vielä sattumalta jotain sellaista lajiketta kirsikkatomaatin siemeniä, että pussissa oli vaivaiset kuusi (!) siementä, joten mikään pitkä savotta ei ollut edessä.

Tässä tämän vuoden kylvöt:

Laitoimme purkkien pohjalle vielä talouspaperia, jotta kaikki multa ei valuisi rasian pohjan suurista rei'istä ulos. Melko nopeasti sieltä sitten jo alkoi nousta alkuja, mutta taisimme koulia tällä kertaa liian nopeasti, sillä kasvu on ollut huonoa jo jonkun aikaa...

Koulimme taimet isoihin lasisiin kurkkupurkkeihin kasvihuonemaisuuden takaamiseksi, mutta alkuun pidimme niitä varjoisammalla paikalla ilman kelmuja. Nyt kuitenkin kasvu on ollut niin olematonta, että kelmutimme (ja rei'itimme kelmut tietysti) purkit ja nostin ne keittiön aurinkopilkkuun, jotta valo riittäisi.

Tällaisen kerrostalon niistä nyt sitten rakensin, sillä aurinkoisia paikkoja ei vielä niin paljoa ole näin alkukeväästä...

Nyt pitää vain toivoa parasta!

Tänä vuonna laitamme pihalle neljä istutuslaatikkoa lisää, jotta saisimme vähän suuremman sadon hyötykasveja kuin viime vuonna: ainakin palsternakkaa pitää laittaa reilusti ja puhajuurtakin voisi laittaa enemmän! Uudet laatikot pitänee käsitellä myös osmolla kuten vanhatkin, jotta yhtenäinen look säilyy. Suodatinkangas oli kyllä viime vuonna huippu juttu istutuslaatikoihin, sillä kitkettävää ei juurikaan tullut! Todella helppoa hommaa kiireiseen kotiarkeen ja lapsetkin osasivat siinä vähässä kitkemisessä auttaa.

Ollaanko ruudun toisella puolella tehty kevätkylvöjä?

Pääsiäispuuhia Paavolassa!

Huhheijaa! Nyt on kolmen viikon työjakso ohi ja sen jälkeinen palautuminen suoritettu, joten on aika palata blogin pariin! Tänään ehtii vielä hyvin höpötellä pääsiäisestä ja siitä miten meidän perheessämme valmistauduttiin siihen. Rairuohot istutettiin tietysti, kuten asiaan kuuluu! Tytöt laittoivat isin kanssa paperit oivariinirasioiden ympärille ja leikkelivät paperista lovia ruohikon tapaan: yksinkertaista ja helppoa pienille! 

Virpomiset jäi meidän perheeltämme väliin tänä vuonna suurimmaksi osaksi, sillä olimme palmusunnuntain Ahvananmaalla. Siellä virvoimme kuitenkin Martta-tädin, mutta vanhempi tytöistä oli reissun ajan kuumeessa ja itkuhan siitä virpomisestakin tuli. Teimme varuiksi vitsoja kotona kuitenkin palmusunnuntain jälkeen, jos vaikka tytöt olisivat innostuneet virpomisesta enemmänkin, mutta tänä vuonna pikku noitia jännitti vähän virpomiset niin emme kunnon kierrosta sitten tehneetkään.

Pitkäperjantaina saimmekin sitten vuorostamme Ahvenanmaalta vieraita meille, ja ohjelmassa oli ns. töhnämunien askartelua ja ribsien ja lohkoperunoiden valmistusta. Lasten kanssa kävimme myös munajahdissa pihalla, johon pääsiäispupu olikin jättänyt kaikille yhden suklaamunan! Töhnämunaidean sain yhteishyvä -sivuston mainoksesta, jossa oli ohje munien valmistukseen. Reseptissä käytettiin valmiita kinder-munia, mutta me halusimme tietenkin vähän haastetta ja teimme kupitkin itse suklaasta. Puhalletut vesi-ilmapallot kastettiin ensin kukan muotoon valkosuklaaseen ja jäähdytyksen jälkeen vielä maitosuklaaseen.

Viimeisen jäähdytyksen jälkeen otimme kupit pois pakkasesta ja leikkasimme pallot puhki. Yllätykseksemme ilmapallot eivät tahtoneetkaan irrota kokonaan suklaasta, ja meinasimme jo lähteä kauppaan kinderostoksille. Hetken aikaa huoneenlämmössä levättyään pallot kuitenkin lopulta irtosivat kuin itsestään! Melkoista näpräämistä kuppien teko kyllä oli, mutta ulkonäkö oli kyllä sen arvoinen ja maku mitä parhain!

Kuten sanottu, pääruokana nautimme bbq ribsejä ja lohkoperunoita. Osa ribseistä otti vähän turhan paljon väriä uunissa, mutta onneksi evästä oli kuitenkin riittävästi kaikille!

Pöytä näytti vielä pitkäperjantaina kovin tyhjältä kun ruokana oli vain kahdessa astiassa jotain ja vieraita yksi, mutta pyhien edetessä pöytä senkuin vain täyttyi!

Pääsiäisen askarteluina teimme lasten kanssa kananmunien maalausta. Lapset tykkäsivät ja perinteiset munakupit pääsivät käyttöön pääsiäispöytään!

Töhniksien sisään teimme mangomoussen: pakastemangokuutioista sosetta, siihen joukkoon vaniljarahkaa ja kermaa: hyvä, raikas täyte muuten melko tuhteihin muniin!

Lauantain herkuista vastasi Nick's food design, jossa kävimme brunssilla vauvakutsujeni merkeissä! Tytöt olivat kutsuneet paljon ihania ystäviä koolle ja sain vielä mahtavan vaippakakunkin!<3

Sunnuntain päivällisvieraat pääsivät nauttimaan hirvipaistia! Saimme ystäväpariskunnalta joululahjaksi itse kaadettua ja paloiteltua hirveä, ja nyt paisti pääsi uuniin pääsiäisen kunniaksi.

Paistin kanssa päädyimme tekemään vakio lisukkeita: palsternakkapyreetä ja keitinporkkanaa. Tällä kertaa laitoimme pyreeseen myös juuripersiljaa joukkoon.

Juuripersilja ja palsternakka olivat hämmentävän saman näköistä tavaraa! Makukaan ei juuri pelkästä palsternakkapyreestä eronnut vaikka pyreessä oli lähes puolet juuripersiljaa mukana.

Vakio menuun kuului tottakai herkkukastike: se pelastaa aterian kuin aterian jos liha olisikin vaikka jostain syystä ollut huonosti maustettua tai jotain.

Paistin paisto-ohjeen nappasin maku-lehden sivuilta ja ohjeilla tuli kyllä täydellisen medium liha!

Ruoka maistui tytöille hyvin ja emmepä me muutkaan juuri valitelleet!

Oi nam! Seuraavaa illallista odotellessa niin laitamme seuraavan paistin uuniin!

Tänään saimme nuoremman neidin kummeja kylään kaksin kappalein ja menuussa oli tällä kertaa brunssia. Pöytä notkui toinen toistaan paremmista herkuista: itse leivottuja sämpylöitä, croissantteja, päällisiä, suklaafondueta, hedelmiä, amerikkalaisia pannukakkuja, munakokkelia, pekonia, nakkeja ja vaikka mitä! Ei ole tänä pääsiäisenä tarvinnut nälkää nähdä!

Meikäläisenkin täysiaikainen vauvamasu on päässyt kuvaan! Nyt sitten vain odotellaan, että koska pikku prinsessa suvaitsee saapua!

Toivottavasti teilläkin on ollut mukava ja ennenkaikkea herkullinen pääsiäinen!

ystävänpäivän herkuttelua!

Huh! Pitkä paussi taas takana kirjoittelusta: pukkaa tässä vähän kaikenlaista actionia ja ensi viikolla menenkin kolmeksi viikoksi töihin, joten kiire jatkuu edelleen ennen äitiysloman alkua... Remppa- tai sisustushommia ei ole tullut nyt haaveilua enempää tehtyä, mutta eilen ystävänpäivänä herkuttelimme oikein olan takaa! Käsin tekeminen ja hyvä ruoka on lähellä sydäntä, joten niiden teemojen ympärillä tämä tässä nyt pyörii varmasti jatkossakin ennen kuin päästään nuuhkuttelemaan uutta vauvelia!

Mitä herkkua me sitten oikein teimme? Teimme alusta loppuun asti (okei, majoneesi tuli ihan vaan Hesburgerilta) kebabia! Kaupassa sattui olemaan jauheliha tarjouksessa ja oli puhetta ystäväpariskunnan kanssa, että voisimme tehdä ystävänpäivänä jotain brunssia, mutta kiitos hormonien, tämä mamma vaihtoikin brunssin kebabiksi! Kebablihapötköjä olemme tehneet paristi aiemminkin, mutta nyt ajatus laukkasi jo niin pitkälle, että suunnittelin kastikkeen tekemistä itse ja lihan kyytipojaksi salaatin lisäksi pitaleipiä ja kermaperunoita, jotta on mistä valita!

Kebabkastikkeen tein mättömestarin reseptillä, sillä aiemmin käyttämämme kaupan valmis kastike ei ole ollut mistään kotoisin! Tämä kastike oli kyllä vertaansa vaikka; juuri sopivasti potkua ja mukava koostumus ja maku! Voisin oikeastaan kopioida reseptin tähän alle:

Raaka-aineet

• 2 tlk Paseerattu tomaatti
• 1 kpl Sipuli
• 4 kpl Valkosipulin kynsi
• 3 rkl Oliiviöljy extra virgin
• 3 tl Mustapippuri
• 2 tl Paprikajauhe
• 1 kpl Kasvisliemikuutio
• 1 rkl Balsamiviinietikka
• 1 rkl Sriracha kastike
• 1 rkl Sinappi

Lisäksi halutusta tulisuusasteesta riippuen 

•  tuoreita chilejä
•  chili- tai chipotlejauhe

Kastiketta tuli tällä reseptillä melkoinen annos, mutta sen pitäisi säilyä hyvin seuraavaakin käyttökertaa varten. Onneksi olimme säästäneet lapsille leikkeihin juuri vanhan ketsuppipullon niin saimme kastikkeen kivasti annosteltavaksi pulloon!

Valmistusohjeet

1. Pilko sipuli, valkosipuli ja halutessasi chilit pieniksi paloiksi.
2. Kuumenna öljy kattilassa ja lisää pilkotut vihannekset. Paista keskilämmöllä kunnes pehmenevät hieman.
3. Lisää kattilaan paseerattu tomaatti. Keitä hiljalleen n. 20 min tai kauemminkin jos esim. muu kokkailu on kesken. Hyvälaatuinen tölkkitomaatti (esim. Cirio- tai Mutti-merkkinen) on niin makeaa että lisämakeutusta ei tarvita. "Kaupan merkkejä" käyttäessä kastikkeeseen voi lisätä maun mukaan lorauksen siirappia, fariinisokeria tai kidesokeria.
4. Lisää mausteet, kasvisliemikuutio, sriracha kastike, sinappi ja balsamiviinietikka. Anna kiehua vielä kymmenisen minuuttia tai kunnes kastike on sopivan paksuista.
5. Kun kastike on hieman jäähtynyt, hienonna sitä tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella jos tarvetta. 
6. Ohjeen mukainen annos on iso joten säilö ylimääräinen kastike hyvin puhdistettuun lasipurkkiin.

   
   

   Kebablihan valmistimme siten, että laitoimme kahteen kiloon naudan 10% jauhelihaa 4rkl grillimaustetta ja 4rkl aromimaustetta (kotigastronomin, ilman aromivahvennetta) ja vaivasimme mausteet hyvin lihaan. Sen jälkeen liha laitettiin pötköksi folioon ja siitä pyöritettiin tiukka rulla. Rulla oli uunissa viitisen tuntia 120 asteessa, kunnes lihan sisälämpö oli 80 astetta.

   
   

   Kun rulla oli kypsä, laitoimme sen yöksi huilaamaan ja leikkasimme sen juustohöylällä seuraavana päivänä suikaleiksi. Paahdoimme suikaleita vielä uunissa ennen tarjoilua kebabvartaan puutteessa.

   
   

   

   
   

    

   
   
   
   

   
   Lisukkeeksi teimme oikein kunnon kebulasalaattia, eli jäävuorisalaattia, kurkkuraastetta ja tomaattia.

   
   

   
   

   Kebabkastikkeen lisäksi salaatin kaveriksi tein tilli-jogurttikastikkeen siten, että laitoin turkkilaiseen "partaäijä"-jogurttiin aromimaustetta, valkosipulimurskaa, sitruunaa, sokeria ja tilliä.

   
   

   Pitaleipiä en ollut koskaan ennen tehnyt ja se hieman kauhistutti minua: kuulosti aivan ydinfysiikalta, että leipiin pitäisi saada ilmakupla jotenkin, mutta hyvin leivät onnistuivat ensikertalaiselta kuitenkin! Vähän meinasi tulla tänka på, kun huomasin, että vehnäjauhot olivat loppumaan päin, mutta korvasin loput jauhot sitten hiivaleipä- ja durumjauhoilla. 

   
   

   Pitaleivät tein maku-lehden reseptillä, joka vaikutti takuuvarmalta. Sekä taikinapalloja, että kaulittuja leipiä kohotettiin liinan alla lämpöisessä, niin ilmakupla muodostui hyvin!

   
   

   

   
   

   

   
   

   

   
   

   Olin niiiiiin onnellinen, kun sain mieheltä kuvaviestin kun olin hakemassa vieraita, että leivät näyttivät tältä!!

   
   

   

   
   

   Kermaperunat tehtiin ihan perinteisen reseptin mukaan, eli kerros perunasiivuja, siihen aromimaustetta (ja tässä tapauksessa grillimaustetta, sillä aromimauste loppui kesken), taas kerros perunasiivuja ja maustetta ja tätä kunnes vuoka on täysi. Sitten kermat perään ja uuniin!

   
   

   

   
   

   Ja tässä kuva vielä koko komeudesta ennen kuin se meni parempiin suihin! Oli kyllä ihan älyttömän hyvää! Suosittelen joskus kokeilemaan! Nyt maistelenkin iltapalaksi yhden, viimeisen pitaleivän lisukkeineen!