Pikku Myy neljä vuotta!

Edellisviikonloppuna juhlittiin meidän nelivuotiasta! Aika tosiaankin rientää! Neidin toiveena on ponisynttärit (ensin toiveena oli tietysti frozensynttärit, mutta ehdotin ponia kun viime vuonna oli jo frozen...), joten ihanaa värikästä teemaa pääsi toteuttamaan!

Prismasta ostettiin sateenkaaren väreissä popcorn-laatikoita ja jätskikuppeja ja lasipulloihin valitsit jemmoistani ihanat pillit joita löytyi sateenkaaren kaikissa väreissä! Prismassa oli myös todella kivat Rainbow Dash -lautaset joita ostin juhlia varten: ei mitään tekstejä, vaan pelkästään kiva, iso kuva! Erno tulosti ponien kuvia, joista laitettiin viiri ikkunaseinälle ja askarreltiin myös kivat jäätelöannosten koristetikut pinterestistä bongatuista ponikuvista! Tigerissa oli ihania jäätelökennokoristeita, joita ripustimme pöydän yläpuolelle roikkumaan.

Myös pehmoponit pääsivät juhlapöytää koristamaan! Hauska ja yksinkertainen tarjoilu: pastellinsävyisiä värikkäitä vaahtokarkkeja tornina tarjoilulautasella!

Lightboxiin kirjoitettiin tietysti neidille onnittelut (vaikka kuva ei sitä ihan kerrokaan) ja ihania ilmapalloja laitettiin ilmapallotikkuihin ja purkkeihin kimpuiksi!

Esille piti tietysti saada kaikki lemppariponit!

Kuva on vähän vino, mutta päivänsankari siellä hauskasti ottaa itse valokuvaa puukameralla pöydän antimista!

Pitkästä aikaa kuvaa vähän toisesta suunnasta! Kesäksi otimme matot pois kun hiekkaa kulkee sisälle niin mahdottomasti... Keinutuolista meni käsinoja poikki ja uusi on tulossa, heh heh!

Lavastimme hetkeksi kakunkin pöytään kuvia varten!

Tässä kehno puhelinkuva jäätelöannosten koristeista!

Meidän juhlissa klassikkona on aina prinsessakeksejä, joten niin myös tällä kertaa! Suolaisena eväänä oli tietysti voileipäkakkua, tällä kertaa jälleen kana-fetaversiona sekä lapsille hot dogeja. Lapsille (ja vähän myös aikuisillekin) oli lisäksi jäätelöbuffet, eli iso tukkulaatikollinen vaniljajäätelöä, siihen kastikkeita, marenkia, vaahtokarkkia, strösseleitä ja muita herkkuja kyytipojaksi!

Poneista lemppari on Rarity, joten sellainen piti kakun päälle tietysti saada. Bongasin Kotini on helmeni -blogin instagramista kuvan heidän tyttönsä ponikakusta ja näytin sitä tytölle. Sellainen oli saatava! Koristetta oli tosi kiva työstää! Harmikseni kuitenkin kävi niin, että juuri kun olin saanut koristeen maalattua valmiiksi, unohdin sen salin pöydälle kuivumaan ilman kupua ja nuorempi koiramme oli käynyt syömässä sen!

Päätin sitten, että teen uudesta sitten entistä paremman! Ja hyvä siitä kyllä tulikin, vaikka itse sanonkin!

Mitä olisi ponisynttärit ilman ihka elävää ponia? Meille tuli iki-ihana Nella-poni ratsastuttamaan sukulaislapsia ja vähän meitä aikuisiakin. Myy oli valinnut Nellalle tietysti pinkit kimaltavat pintelit synttärivierailua varten ja ponia piti taluttaa viime vuonna lahjaksi saadulla riimunarulla.

Juhlien jälkeen käytiin vähän hupsuttelemassa ulkona trampoliinilla! Onneksi keli oli mitä mainioin synttärijuhlapäivänä!

Viikonloppuun kuului vielä vähän leipomista, kun leivoin kaverin vauvan ristiäisiin macarons-leivoksia ja tein yhden kakun. Macaronsit eivät ehkä ole mitään kauneimpia (miksei kaupasta saa täydellisen hienoa mantelijauhoa?), mutta maku oli hyvä ja ne kelpasivat hyvin!

Mustikkamoussekakkuni on nyt vihdoin täydellinen: olen tehnyt sit Pikku Murusia -blogin Mariannan ohjetta mukaillen, mutta nyt olen mielestäni onnistunut tekemään siitä sopivan jogurttisen enkä liian makeaa! Tämä on jostain syystä ollut miesten mieleen!

Järjestimme tänä vuonna myös eräänlaiset lastenkutsut viime tiistaina: pidin meillä sisällä äideille Milk Copenhagen -kutsut ja samaan aikaan Erno yhdessä molempien tyttöjen toisten kummitätien ja toisen tädin kummitytön kanssa järjestivät äitivieraiden lapsille kekkerit. Kemujen piti olla pihalla, mutta keli oli kovin sateinen. Maanantaina keksin yhtäkkiä plan B:n; kysyimme saammeko lainata isompaa puukoulua juhlia varten ja saimme luvan, joten lapset pääsivät temmeltämään sinne! Siivota emme ehtineet, mutta hauskaa siellä oli ollut silti: ohjelmassa oli laululeikkejä, temppurataa ja kasvomaalausta ja tarjolla jätskibuffaa, herkkuvartaita ja mehua ja tietysti popparia! Monta itkevää lasta raahattiin autoille kun he eivät oli halunneet enää kotiin! Eli onnistuneet kemut oli todella!

Huh huh! Nyt sitten keräämään voimia tammikuiseen puristukseen, heh heh!