tuunaus-duunausprojekti: vanha lasten keinutuoli!

VIHDOIN on saatu päätökseen tämä tuunausprojekti, joka on alkanut ennen kuin meillä oli omia lapsia edes ajatuksissa! Erno sai joskus vuosia sitten vanhalta työkaveriltaan vanhan lasten keinutuolin, jossa oli istuinosassa kuva. Päätimme silloin, että tuoli olisi kiva maalata uudestaan; varsinkaan istuinosan kuva ei viehättänyt suuremmin. Varmaan neljä kesää sitten tuolista kuorittiin jo vanhat maalit pois ja se piti maalailla keltaiseksi, mutta projekti vaan jotenkin jäi: tuli raskaus, häät, lapsi, toinen lapsi ja talo... 

Nyt vihdoin kaivoin keinutuolin vintiltä ja päätin, että NYT toteutan maalaushomman kun Erno on ollut sairaslomalla ja ei ole voinut itseään rasittaa työnteolla. Mietin, että maalaisinko tuolin vain tylsästi valkoiseksi, mutta mielestäni koko tuunauksen juju menee siinä metsään, sillä tuolihan oli alunperinkin jo valkoinen! Mielessäni on ollut (ennen muumitapetteja), että olisin tuunannut lasten huonekaluja liimaamalla niihin stockmannin muumi- lahjapaperia ja lakkaamalla sitten paperin päälle, jotta tuloksesta tulisi mahdollisimman kulutusta kestävä. Nyt kuitenkin kun lasten huoneisiin tuli kumpaankin kirjava muumitapetti, ei muumi-tuunaukset huonekaluihin oikein sovi, sillä värimaailmat eivät muumikuvioissa natsaa, ja erilaiset kuvioinnit häiritsevät minun silmääni muutenkin eri värejä sisältävässä sisutuksessa. Tämän tuolin päätin kuitenkin tuunata sillä lahjapaperilla, sillä tuolia käytetään varmasti pääasiassa salissa, jossa ei mitään niin selkeää värimaailmaa ole, ja hempeitä sävyjä löytyy rokokoo-sohvasta ja mattojen harmaasta.

Kyseinen lahjapaperi on siis se kuosi, josta valmistettiin arabian muumi-mukejakin stockmannin 150-vuotisjuhlavuoden aikaan vuonna 2012. Minäkin niitä mukeja siellä pikkuruisen vauvani kanssa silloin jonottelin...

Olen siis muumimukihulluja. Olen keräillyt niitä jostain vuodesta 2004, ja juurikin tämä stockmannin muki kuuluu ehdottomasti lempikuoseihini! 

Hommat projektin kanssa etenivät siis seuraavanlaisesti:

Lähtökohtana kuorittu tuoli...

Istuinosaan annoin jäädä vaaleaa, sillä siihen tulisi kuitenkin se paperi päälle.

Ryhdyin heti maalaamaan ensimmäistä kerrosta maalia, vaikka pinta tuntuikin käteen melko epätasaiselta. Tiesin, että maalista jää niin läpikuultava, että tuoli vaatii ainakin kerroksen vielä lisää, joten hionnan voisi suorittaa vielä ennen seuraavaa maalikerrosta.

Kerrankin olin järkevästi liikkeellä ja AJATTELIN jo etukäteen miten tulen homman hoitamaan siten, että saan kaikki pinnat maalattua yhdellä kertaa ilman odotustaukoja...

Ensimmäisen maalikerroksen jälkeen tulos oli vielä melko läpikuultava, joten ei muuta kuin hommiin heti seuraavana päivänä!

Siispä ennen toista maalikerrosta tuoli hiottiin kevyesti. Maali tuntui kovin tönköltä, ja mielestäni toinenkin maalikerros jätti pinnan jotenkin epätasaiseksi. Olisi pitänyt ohentaa maalia tässä vaiheessa...

No can do! En rehellisesti vain jaksanut maalata enää kolmatta kerrosta, joten tyydyin lopputulokseen sellaisenaan: käsityö saa näyttääkin käsityöltä!

Lopuksi leikkasin lahjapaperista irti hieman istuinosaa pienemmän palan ja kiinnitin sen vessan tapetoinnista ylijääneellä tapettiliimalla. Ei muuten (jälleen kerran) mennyt niin kuin siellä hiivatin Strömsössä: ensimmäinen pala meni roskiin liimausvaiheessa sillä onnistuin repäisemään siitä pienen kaistaleen irti, toinen meni piloille kun piirsin viivoja siihen tussilla ja laahasin viivainta tietenkin siinä päällä ja tussinjäljet tarttuivat viivaimesta paperille, mutta kolmas kerta sentään toden sanoi! Vähän tuli hassun kokoinen pala, mutta samapa tuo, kun suurin piirtein puhtaana ja rypyttömänä sain sen paikoilleen!

Pyyhin vielä lopuksi paperin päältä nihkeällä liinalla, jotta sain ilmakuplat pois, mutta note to self: tämä paperi ei kestä pyyhintää! Paperin värit leviävät pyyhkiessä!!!

Kun paperi oli täysin kuivunut, laitoin lakkaa istuinosaan, jotta istuminen ei kuluta paperia heti puhki.

Lopputulos on aika kiva, vaikka itse sanonkin! Mitä tykkää arvon raati?