No niin! Nyt on kesätauko ohi ja aika palata sorvin ääreen tälläkin saralla! Kiitos kärsivällisyydestä; näköjään täällä on kuitenkin jaksettu käydä kurkkimassa vaikkei tekstiä ole pariin kuukauteen (!!) lainkaan tullut! Olen otettu kiinnostuksestanne!
Mitähän kesään sitten oikein kuului? Vai kertoako mitään enää kesästä kun syksy on jo niin pitkällä? Yhteistä kesälomaa perheenä ehdimme viettää hurjat viisi päivää, joten käytimme ne tehokkaasti; muumimaailmassa tuli käytyä, lauantaina ja sunnuntaina suuntasimmekin jo aamulaivalla kohti ahvenanmaata! Huippu Ahvenanmaan-reissu kerrassaan! Yövyimme hotelli Cikadassa, ja en voi kuin lämpimästi suositella ko. hotellia: kaksi uima-allasta, pekonia aamiaisella ja edulliset huonehinnat, eli kaikkea mitä Mustan perhe voi toivoa! Tällä kertaa ei edes yhtään unikaveria jäänyt reissulle, joten huippu reissu siinäkin mielessä! Huutomerkkien lukumäärästä voi jo päätellä, että kivaa oli? Keli oli suorastaan täydellinen, ruoka oli täydellistä, seura oli täydellistä...
Tytöt Niiskun talon ulkopuolella:
Näkymää hotellin parvekkeelta iltahämärässä: oli mukavaa käydä vielä illalla viimeiseksi pulikoimassa altaalla ennen nukkumaanmenorumbaa! Tytöt oppivatkin molemmat reissussa uimaan itsekseen uimarenkaan avulla, joten uimareissut ovat helpottuneet tänä päivänä kummasti!
Ahvenanmaalla kävimme Smakbyn lisäksi syömässä Micken Pub Niskassa, jossa oli kerrassaan herttaiset pikku sopit lapsille!
Ennen reissua oli kuitenkin pientä dramatiikkaa ilmassa, sillä ravintolapäivän päätteeksi koiramme Eddy sai ilmeisesti jonkin myrkytysreaktion ja jouduimme koiran kanssa viideksi tunniksi pieneläinpäivystykseen, jossa koira saatiin sentään vielä elävien kirjoihin. Se ei ollut itsestäänselvyys ainakaan lääkärien juttuja kuunnellessa, mutta loppu hyvin, kaikki hyvin! Ne lomarahat, jotka ravintolapäivästä saatiin, laitettiin sitten eläinlääkäriin, mutta se on mennyttä se, ja pääasia, että tuo pikku herra on kunnossa jälleen!
Pikku potilas oli aivan veto pois kun pääsimme eläinlääkäriin:
Yksi merkittävä seikka tapatui myös tauon aikana; saimme yhteisen ensimmäisen kummilapsemme! Neitokaisen ristiäisiin tein sitten voileipäkakkua, jonka koristelin kaverin kuvaa kopioiden (vaiko siitä insprioituen?)...
Kerrankin saatiin jonkinnäköinen perhepotretti!
Loman jälkeen onkin ollut jotenkin vaikeaa palata arkeen, ja arki on imaissut mukanaan niin tehokkaasti, että koko kirjoitushomma on ollut vain ajatuksissa. Ennen arjen alkua saimme vielä Ernon host-perheen Floridasta vieraaksemme, ja oli huikeaa viettää aikaa heidän kanssaan! Leivoin tietenkin karjalanpiirakoita, söimme lohta ja jälkkäriksi vispipuuroa ja jymy-jäätelöä! Hiljalleen alkoivat kerhot, oma harrastus, esikoisen ensimmäinen harrastus, satubaletti ja kaikennäköistä projektiakin pukkaa sieltä sun täältä...
Kävimme Ernon host-vanhempien kanssa tietenkin myös Kurjenrahkalla kävelemässä ja ihmettelemässä karpalomättäitä:
Mitä muutoksia täällä sitten on tapahtunut? Leikkimökki on edistynyt jonkin verran (valmiiseen on vielä matkaa!), lapset saivat keinutelineen vihdoin pihaan ja pihaan muutti tuossa jokunen viikko sitten pihasaunakin! Myös kaverin synttärilahja-lankkupöytä on ollut työn alla; siitä lisää vielä myöhemmin!
Sauna oli myyjän mallisauna, joten se saapui meille valmiina ja se nostettiin liinoilla tasaiselle paikalle, jossa se odottelee lopullista paikkaansa lupa-asioiden selvettyä.
Sauna on saanut odotellessa hieman väriä pintaan. Päädyimme, että värjäämme saunan mustaksi, jotta se sopii paremmin paljuun.
Myös sadonkorjuuta on tullut tehtyä! Päärynäpuusta saatiin kymmenisen päärynää, mikä oli varsinainen ihme, sillä puu ei ole edes minun korkuiseni! Päärynät maistuivat, mutta osa ehti tietenkin saada osansa yllätysyöpakkasista...
Istutuslaatikoista nostettiin muun muassa punajuurimixiä ja porkkanamixiä ja niitä nautiskeltiin sitten parilla illallisella hyvällä ruokahalulla!
Värit olivat porkkanoissa ja punajuurissa aivan huikeat! Olen kylläkin ihmetellyt jo aiemminkin, mutta tietääkö joku miksi noita violetteja porkkanoita tulee aina vähiten? Ne ovan mehukkaimman makuisia nimittäin!
Sellaista tänne! Canonin laturi on edelleen jossain hukassa, joten nämä kauniit otokset on ihan vain puhelimella napattuja. Mitä lukijoille kuuluu? Mitä haluaisitte lukea?
