tuunaus-duunausprojekti: vanha lasten keinutuoli!

torstai 26. helmikuuta 2015

VIHDOIN on saatu päätökseen tämä tuunausprojekti, joka on alkanut ennen kuin meillä oli omia lapsia edes ajatuksissa! Erno sai joskus vuosia sitten vanhalta työkaveriltaan vanhan lasten keinutuolin, jossa oli istuinosassa kuva. Päätimme silloin, että tuoli olisi kiva maalata uudestaan; varsinkaan istuinosan kuva ei viehättänyt suuremmin. Varmaan neljä kesää sitten tuolista kuorittiin jo vanhat maalit pois ja se piti maalailla keltaiseksi, mutta projekti vaan jotenkin jäi: tuli raskaus, häät, lapsi, toinen lapsi ja talo... 

Nyt vihdoin kaivoin keinutuolin vintiltä ja päätin, että NYT toteutan maalaushomman kun Erno on ollut sairaslomalla ja ei ole voinut itseään rasittaa työnteolla. Mietin, että maalaisinko tuolin vain tylsästi valkoiseksi, mutta mielestäni koko tuunauksen juju menee siinä metsään, sillä tuolihan oli alunperinkin jo valkoinen! Mielessäni on ollut (ennen muumitapetteja), että olisin tuunannut lasten huonekaluja liimaamalla niihin stockmannin muumi- lahjapaperia ja lakkaamalla sitten paperin päälle, jotta tuloksesta tulisi mahdollisimman kulutusta kestävä. Nyt kuitenkin kun lasten huoneisiin tuli kumpaankin kirjava muumitapetti, ei muumi-tuunaukset huonekaluihin oikein sovi, sillä värimaailmat eivät muumikuvioissa natsaa, ja erilaiset kuvioinnit häiritsevät minun silmääni muutenkin eri värejä sisältävässä sisutuksessa. Tämän tuolin päätin kuitenkin tuunata sillä lahjapaperilla, sillä tuolia käytetään varmasti pääasiassa salissa, jossa ei mitään niin selkeää värimaailmaa ole, ja hempeitä sävyjä löytyy rokokoo-sohvasta ja mattojen harmaasta.

Kyseinen lahjapaperi on siis se kuosi, josta valmistettiin arabian muumi-mukejakin stockmannin 150-vuotisjuhlavuoden aikaan vuonna 2012. Minäkin niitä mukeja siellä pikkuruisen vauvani kanssa silloin jonottelin...


Olen siis muumimukihulluja. Olen keräillyt niitä jostain vuodesta 2004, ja juurikin tämä stockmannin muki kuuluu ehdottomasti lempikuoseihini! 

Hommat projektin kanssa etenivät siis seuraavanlaisesti:

Lähtökohtana kuorittu tuoli...


Istuinosaan annoin jäädä vaaleaa, sillä siihen tulisi kuitenkin se paperi päälle.


Ryhdyin heti maalaamaan ensimmäistä kerrosta maalia, vaikka pinta tuntuikin käteen melko epätasaiselta. Tiesin, että maalista jää niin läpikuultava, että tuoli vaatii ainakin kerroksen vielä lisää, joten hionnan voisi suorittaa vielä ennen seuraavaa maalikerrosta.


Kerrankin olin järkevästi liikkeellä ja AJATTELIN jo etukäteen miten tulen homman hoitamaan siten, että saan kaikki pinnat maalattua yhdellä kertaa ilman odotustaukoja...


Ensimmäisen maalikerroksen jälkeen tulos oli vielä melko läpikuultava, joten ei muuta kuin hommiin heti seuraavana päivänä!


Siispä ennen toista maalikerrosta tuoli hiottiin kevyesti. Maali tuntui kovin tönköltä, ja mielestäni toinenkin maalikerros jätti pinnan jotenkin epätasaiseksi. Olisi pitänyt ohentaa maalia tässä vaiheessa...


No can do! En rehellisesti vain jaksanut maalata enää kolmatta kerrosta, joten tyydyin lopputulokseen sellaisenaan: käsityö saa näyttääkin käsityöltä!

Lopuksi leikkasin lahjapaperista irti hieman istuinosaa pienemmän palan ja kiinnitin sen vessan tapetoinnista ylijääneellä tapettiliimalla. Ei muuten (jälleen kerran) mennyt niin kuin siellä hiivatin Strömsössä: ensimmäinen pala meni roskiin liimausvaiheessa sillä onnistuin repäisemään siitä pienen kaistaleen irti, toinen meni piloille kun piirsin viivoja siihen tussilla ja laahasin viivainta tietenkin siinä päällä ja tussinjäljet tarttuivat viivaimesta paperille, mutta kolmas kerta sentään toden sanoi! Vähän tuli hassun kokoinen pala, mutta samapa tuo, kun suurin piirtein puhtaana ja rypyttömänä sain sen paikoilleen!


Pyyhin vielä lopuksi paperin päältä nihkeällä liinalla, jotta sain ilmakuplat pois, mutta note to self: tämä paperi ei kestä pyyhintää! Paperin värit leviävät pyyhkiessä!!!


Kun paperi oli täysin kuivunut, laitoin lakkaa istuinosaan, jotta istuminen ei kuluta paperia heti puhki.


Lopputulos on aika kiva, vaikka itse sanonkin! Mitä tykkää arvon raati?




Pikkuneidin 1-vuotiskuvauksista!

maanantai 23. helmikuuta 2015

Nyt sen muistin: pitikin vilautella muutama otos meidän neidin 1-vuotiskuvauksista! Kuvat otettiin päivää ennen virallista syntymäpäivää ja kuvausassistenttina toimi neidin kummitäti, sillä olimme kuvauksessa virka-aikaan ja isi oli tietysti töissä. Kesällä molemmista neideistä otettiin yhteiskuvia vanhemman prinsessan 2-vuotiskuvauksen yhteydessä ja tytöt olivat nii'in nätisti ja tekivät kaiken mitä pyysimme, joten odotukset olivat melkoisen korkealla! Tällä kertaa mukanamme oli ilon ja riemun sijaan melkoinen annos tulista temperamenttia ja "mami on paras" -vaihetta, joten kuvauksen jälkeen kaikki temput tehneenä ei voinut kuin huokaista helpotuksesta,  pyyhkiä hikeä otsalta ja odotella jännittyneenä lopputulosta! Myöskään vauhtia ja vaarallisia tilanteita ei puuttunut kun neiti olisi mieluusti tullut alas tuolilta mamin syliin päistikkaa ja rauhoitteluapuna toiminut mustikka-smoothie oli viittä vaille kuvausvaatteilla! Voisinkin vielä laittaa ensin muutaman otoksen kesän kuvauksista! Kuvat on ottanut siis molemmilla kerroilla Mikko Kaaresmaa / studio Huone :

Tämäkin kuva: vain sanoimme, että "annatko suukon siskolle?" ja niin tapahtui! (...ja miten voikin olla näin kesäinen tunnelma näissä kuvissa?!)


Pikkuneitikin oli silloin sitten 7 kk ikäinen niin otettiin hänestäkin vähän myöhäiset puolvuotiskuvat!


Mekkohan on aina hyvä kunhan se pyörii kauniisti! Otin kuvauksiin mukaan noita pompomeja jotka tilasin syntymäpäiviä varten! Ne olivat hauska lisä kuviin!


Pikkuneiti mietteliäänä, kun hänet sullotiin koriin!


Tällä kerralla tarkoitus oli kuvata pelkästään nuorempaa, mutta isosisko halusi myös "valokuvausvaatteet" päälle ja kun olimme kuvanneet pikkusiskoa jonkin aikaa huonolla menestyksellä, isosisko totesi, että "nyt on miun vuoro!" ja niin hänestäkin otettiin sitten pari kuvaa! Tällä kertaa raahasin mukanani rekvisiitaksi tuon viirinauhan ja hayn hee -tuolin, jonka olenkin unohtanut vilauttaa!


Tässä sitten kiteytyykin suurin osa meidän pikku pippurisen vauvavuodesta! Saatiin tästä tuolilta onneksi toinenkin kuva, jossa ilme oli...vähemmän itkuinen!


Neiti oli jotenkin todella jähmeä kuvattava, ja kuvausten jälkeisenä päivänä, eli neidin syntymäpäivänä, alkoikin kuume nousta ja räkä valua...


Rakas unikaveri, Jeltsoniitti, oli pakko myös ikuistaa kuviin! Välillä vaihdettiin tylliunelma vähän arkisempaan neulemekkoon.


Vähän väriä myös näihin kuviin ja vauhtia! Neiti on tässä kuin minä pienenä, ja näyttää niin isolta tytöltä jo: minun pieni vauvani!<3 :')


sairastuvalla...edelleen!

perjantai 20. helmikuuta 2015

Huhheijaa! Täällä mies sairastaa edelleen, eli mitään ei tapahdu remontoinnin saralla... Nyt kun pikkuvessa olisi niin lähellä valmistumista, niin ottaa kyllä aivoon tällainen viikkotolkulla sairastaminen! Itse tekisin jos osaisin, mutta en viitsi kyllä ruveta tuon pikkuvessan kanssa harjoittelemaan... Onneksi sentään hetken oli mieskin terveenä ja käytiin katsastamassa mitä muumilaaksoon kuuluun talvella! Nuorempi neiti ei niin muumeista vielä välitä, mutta isosisko nautti sydämensä kyllyydestä kun pääsi halailemaan muumeja ja kokeilemaan ensimmäistä kertaa luistelua ja hiihtoa! Jos tämä talvi tästä vielä talveksi muuttuu, täytyy varmasti päästä vielä tuohon pellolle hiihtelemään!

Voisin vähän vilautella, että mitä siellä vessassa nyt oikein on tapahtunut! Koteloa on siis seinävessalle rakennettu hartaudella, ja se toivottavasti valmistuu tässä nyt lähipäivinä! Tässä vähän kuvia siitä mitä tässä on tapahtunut kaikenkaikkiaan:

Viemäröinti ja vedet vedettiin uusiksi tännekin tietenkin kun se runkovesiputki oli halki. Ei ihan edullinen pikku remppa kyllä taloon jonka piti olla asumiskelpoinen sellaisenaan...


No, nyt voimme olla ainakin vakuuttuneita siitä, että putket pelaavat kun ne on uusittu!


Seinällä näkyy tuo vanha peltilavuaarin paikka, sillä koppi on ollut ilmeisesti jonkinnäköinen siivouskomero. Lattiaa purettiin ensin laudan verran, jotta päästiin kurkkimaan olemassaolevaan viemäriin. Se oli kuitenkin kasvanut niin täyteen juuria ettei sitä ollut järkeä hyödyntää, vaan sekin piti sitten uusia. Ei muuta kuin lattia auki niin pitkälti että saatiin putket tulevaan lavuaariin saakka ja sitten lattia umpeen! Onneksi saatiin tässäkin tilanteessa säilytettyä vanha lankkulattia ilman, että sille piti tehdä mitään!


Pikkuvessasta tulee siis tuollainen "kuiva" vessa, eli mitään laatoituksia ei vessaan tule. Kosteussulku piti kuitenkin tietysti tehdä, joten asianmukaiset vedeneristykset tehtiin.


Nyt edelliskerrasta oppineena wc-pytyn runko tuli nyt kiinni sekä lattiaan että seinään, joten tällä kertaa pitäisi pytyn kestää istumistakin! Ehkä sitten joskus sen kylpyhuoneen vessankin vielä korjaamme... Heh, kaikennäköistä romua kaverin lapsen ruokalapusta tupperin tarjoiluastiaan löytyy täältä remppahuoneesta!


Kotelon rakennusvaiheista ei ole sen kummempaa kuvasarjaa, mutta tässä se näkyy melkein valmiina: pohja rakennettiin ensin kierrätysvanerista (käytetty valumuottina) ja siihen sitten ryhdyttiin listoilla ja kovalevyllä rakentamaan mieluista kokonaisuutta! Erno oli tehnyt reunukset jo melkein valmiiksi, kunnes huomasin, ettei ajatukset olleet kulkeneetkaan yhteen, sillä olin puhunut kaksipeilisestä kotelosta ja niin siitä olisi tullut vain yksipeilinen. Onneksi ei mitään maalia ollut vielä ehditty laittaa, vaan rimoja piti vain vähän uudelleenmitoittaa ja saatiin kuitenkin se kaksipeilinen lopputulos! Tämä kuva otettu hetkeä ennen tapetointia! Vessaan ajattelin jättää siellä jo olleen retron seinävalaisimen: kattokruunu sopisi hyvin överiin tyyliin, mutta ehkä yksinkertainen retrovalaisin kuitenkin rauhoittaa muuten niin kirjavaa menoa...


Allaskaappi ja allas tulivat nyt kuitenkin bauhausista, kun halvalla sai! Meillä olisi ollut jo pikkuallas valmiina, mutta bauhausissa tuli eteen niin mahtava tarjous, että päätimme hyödyntää sen: allaskaappi, allas ja peili 59e! Kaappi on perus kiiltävä valkoinen, allas neliskulmainen ja peili ilman kehyksiä, mutta emme nyt tähän hätään löytäneet mitään ihanaa vanhaa kaappia, joten tyydymme nyt toistaiseksi tähän... Tuunasimme kaappia kuitenkin vielä hiukan tuppeensahatulla lankulla PopÅ:n tyyliin! Peilin metsästäminen on ollutkin haasteellista, mutta onneksi ystävälläni sattui olemaan juuri oikeanlainen peili vailla käyttäjää, joten otimme sen lainaan nyt alkuun ennen kuin se täydellinen sattuu kohdalle!


Kokeilin nyt muuten suurentaa kuvia: onko kuvakoko parempi pienempänä, näin vaiko jotain näiden väliltä?

ikea duktig -leikkikeittiön tuunausta!

maanantai 16. helmikuuta 2015

Jes! Vihdoin olen saanut tartuttua tähänkin pikku tuunausprojektiin, kun lapset ja mies ovat sairastaneet ja itse pääsin suht helpolla. Isi ja tytöt nukkuivat kuumetta pois ja mami hioi ja maalasi keittiötä! On ollut turhauttavaa hoitaa puolitoista viikkoa täällä sairastupalaisia, joten jotain pikku projektia on ollut pakko tehdä ja siihen sopiva projekti oli juurikin tämä maalaushomma. Leikkikeittiö on ollut meillä nyt reilun vuoden, ja se on sellaisenaan kelvannut hyvin tähän asti, sillä Portsassa asuessamme ei meillä niin selkeitä värejä sisustuksessa ole ollut ja nyt kun minulla on selkeä näkemys millaisista väreistä tytön huoneessa pidän, on keittiön koivunväriset osat alkaneet häiritä silmääni. Jos huone olisikin kokovalkoinen, ei puun väri niin haittaisi, mutta kun lattiat ovat jo ruskeat ja seinässä on lisäksi harmaasävyinen tapetti, ei enempää tuollaisia perusvärejä saa olla. Olin nähnyt kuvia vastaavista tuunausprojekteista netissä, joten samalla kun kävin ostamassa tapettiliimaa vessan tapetointia varten, ostin myös maalit tähän projektiin (tai luulin ostaneeni).

Ensin oli edessä tietenkin se ärrrrrsyttävin vaihe, eli koko roskan hiominen. Hioin koko komeuden hienolla hiekkapaperilla niin, että sain pinnan rikki jotta maali tarttuu kiinni. Keittiö olisi kannattanut purkaa osiin, mutta muistellessani sen loputtomalta tuntunutta kokoamisoperaatiota, päädyin siihen, että maalaan sen kuitenkin jo koottuna! Hyvä idea, mutta toteutus vähän hankalampi: eihän tuollainen normaalikokoinen pensseli mahtunut niihin keittiön yläosan hyllylokeroihin sisään! Ei muuta kuin Erno sahaamaan ja varsi pois niin hyvin mahtui!  Vähän myös oli säätämistä siinä, että sai tuon valkoisen taustan kalustelevyn pysymään siistin näköisenä kun maalasi hyllyjen ja kaappien sisäpuolia! Valo tuolla makuuhuoneessa on lisäksi vähän huono (jossa projektin siis suoritin poissa uteliaiden pikku näppien ulottuvilta), joten kyllähän siinä sitten vahinkojakin tuli tehtyä: ensimmäistä kerrosta maalatessani maalasin tasoa niin innokkaasti, plus että sen sävy on niin lähellä valkoista, että en huomannut maalanneeni tuota tason alla olevaa valkoista levyä, ja jouduin sitten vielä lopuksi maalaamaan sen valkoisella ohuelti. Selittelyt sikseen, ja kuvia kehiin!

Tässä on siis kuva lähtökohdasta (kuva ikea.com)


Sitten vaan omasta keittiöstä hana, lavuaari, keittolevy ja ovet irti ja hommiin! Mukana puuhassa oli tietysti aina välillä tuo vanhempi pikku assistentti!


Tämä oli tulos ensimmäisen maalikerroksen jälkeen. Kuvasta ei niin näy, mutta aika läpikuultavaksi jäi vielä lopputulos ja pensselin vedot näkyivät liian selkeästi.


Huh, hikeä pukkaa ohimolle kun edes ajattelen noiden pikkulokeroiden näpertämistä!


Tässä näkyy sävy melko hyvin, eli ihan aavistus punaista valkoisen maalin joukossa. Ajattelin, että tällä kertaa en halua mitään överi vaaleanpunaista vaan todella hillityn sävyn, ja mielestäni siitä tuli hyvä! Olin jo Bauhausissa katsonut värikartasta sävy jota halusin sekoitettavan, kunnes kävi sitten ilmi ettei maaleja sävytetä niin pienissä purkeissa kun olisin tarvinnut, joten ei auttanut kuin ostaa pikkuinen purkki punaista maalia ja sekoittaa itse. Jos jollain siis tarve punaiselle maalille, meiltä löytyy, sillä tuohon sävyyn meni sitä niin vähän etten edes joutunut ottamaan sitä purkin sisältä, vaan pelkkä kannessa ollut maali riitti!


Keittiö koottiin tänään takaisin ja isi sitten asetteli tavarat paikoilleen ja pikkuneiti pääsi touhuamaan leikkeihinsä. Ehdottomasti parempi kyllä näin valkoisena! Vertailukohtana siis tämä näkymä ennen!



Keittiöön on olemassa siis ne hopeanväriset muoviset jalkojen jatkeetkin, mutta meillä ne eivät ole olleet käytössä vielä; ensin vanhempi neiti oli liian lyhyt ja nyt nuorempi, joten keittiö saa olla ilman lisäkorkeutta vielä hetken...


Minulle tosiaan myytiin Bauhausissa 0.25 litran purkki helmi kalustemaalia valkoisena ja uskoimme molemmat myyjän kanssa, että sillä tämän projektin toteuttaisi, mutta eihän sillä maalannut keittiön kuin kertaalleen! Maalia jäi ensimmäisen maalikerroksen jälkeen varmaan kolmannes purkista, joten pakko oli lähteä vielä uudemman kerran maalikaupoille, ja sillä kertaa ostin sitten jo litran purkin lisää maalia, jotta se varmasti riittää loppuun saakka ja muihin projekteihin myös. Ei siis mikään ihan edullinen tuunausprojekti, sillä maaleihin meni ensin n. 13e, jonka jälkeen ostin sen ison purkin maalia n. 25e ja kaksi tasoituspensseliä yht. n. 10e ja se punainen maalikin maksoi jotain vähän lisäksi. Mutta kyllä se ehdottomasti oli tämän lopputuloksen arvoista!


Tässä ihastellaan sitten jo uunissa muhivien ruokien valmistumista!


Hauska pikku projekti kyllä, ja seuraavat odottelevat jo tekijäänsä! Onko täällä muita keittiötä tuunanneita?

vanha kartta seinällä -vihdoin!

torstai 12. helmikuuta 2015

Pikaista päivitystä täältä enterorokkotuvalta: kyllä -se tauti olikin enteroa ja me saimme sen sitten koko porukka! Huh! Mies on ollut koko viikon sairaslomalla ja tosi kipeä samoin kuin vanhempi tyttökin. Nuorempi neiti on tähän samaan syssyyn tehtaillut 4 uutta hammasta, joten huutoa ei ole tästä taloudesta uupunut viimeiseen reiluun viikkoon! Tänään olikin pakko jo tarttua tuunausprojektiin kun kultaseni nukkuivat toista karvakuonoa lukuunottamatta kaikki meidän sängyssämme, joten sain hetken rauhan touhuta... Siitä projektista lisää kunhan se tuosta valmistuu! Huomenna kutsuu Bauhaus pensseliostoksille! Myös pikkuvessassa on tapahtunut eilen; toivottavasti vanhempani eivät sairastu, sillä tajusimme taudin enteroksi vasta eilen illalla...

Mutta siis, tällaista "uutukaista" tulin tänne vilauttelemaan:

Tämä on siis jo vanha ostos facebookin maalaisromanttiselta kirpputorilta viime kesältä. Ostin samalla kerralla kaksi karttaa, Suomen ja Euroopan. Kartat maksoivat 20 euroa kappaleelta ja ne ovat ihanan repaleisia ja kuluneita! Kävi vielä niinkin hyvä tuuri kun myyjän kanssa noudosta sovin (olin menossa äitikavereita tapaamaan Tampereelle), että yksi tuttu olikin myyjän tuttuja ja hän sitten nouti kartat minulle ja toi yhteiseen tapaamiseen! Homma tietenkin meni vielä tuosta loisto suunnitelmasta ketuilleen, kun unohdin kartat erään kerhotilan ulko-ovelle ja huomasin sen puolivälissä kotimatkaa... Onneksi toinen kaveri kävi ne sieltä pelastamassa ja toi ne sitten tänne Turkuun kun tulivat sukuloimaan!

Kyllä nämä kartat niin hyvä löytö oli, sillä siellä Runosmäen koulun huutokaupassa juurikin kartat olivat niin kovissa hinnoissa; jopa 75 euroa maksettiin kartoista kappaleelta! Mietin siellä huutokaupassa myös sitä, että miten monelle näitä karttoja edes mahtuu suosiolla kotiin? Suomen kartta on tosi korkea, mutta esimerkiksi Euroopan kartta on puolestaan todella leveä!

...ja tärkeä huomio: kyllä, kartan alla pelataan Super Mariota! Olen saanut vanhan ninteno-konsolin mieheltäni syntymäpäivälahjaksi joskus vuosia sitten, ja nyt kaivelimme sen esiin ja olemme vähän verestäneet vanhoja taitoja, haha!

...ja kyllä vain: tuo kattolistan alareuna on ruman näköinen edelleen! Se on tässä vain jäänyt ja seliseli. Nyt laitamme sen kuntoon!!


Tässä vielä pari otosta tuosta koulukartasta kun valo osui paremmin makuuhuoneeseen!



Täällä erillisessä laatikossa on Turun pohjoinen osa, eli meidän Paavolamme myös!


Löytyykö monilta muilta vanhoja karttoja seiniltä?

Ostoksia Runosmäen koulun huutokaupasta!

sunnuntai 8. helmikuuta 2015

Olin siis 25.1 Runosmäen koulun huutokaupassa yhdessä äitini, anoppini ja appiukkoni kanssa. Itse olisin ollut aivan autuaan tietämätön koko huutokaupasta ellei äitini ja anoppini olisi siitä minulle puhunut, sillä meille ei valitettavasti tule edes Turun sanomia ja tänne pohjoiskärkeen ei edes mainoksia yllä juurikaan...

Huutokaupan tavaroista oli ennakkokuvia meklarin sivuilla ja tavaraa näytti riittävän: kuvat olivat kaikki täynnä kaikenlaista epämääräistä rojua, joten niiden perusteella en ollut kovin vakuuttunut. Paikan päälle päästyämme kuitenkin tajusin heti, että minulla oli aivan liian vähän rahaa mukanani, sillä siellähän oli vaikka ja mitä! Yksi asia meillä oli kuitenkin ihan kiikarissakin, nimittäin vanha liikuntasalin penkki! Sellainen täytyy ehdottomasti olla jokaisessa taloudessa missä on puolapuut, jotta voi liukua liukumäkeä! Muistaako joku? Olen hämmentynyt miten moni on sanonut ettei ole koskaan moista tehnyt!

Pitemmittä puheitta niihin ostoksiin! En jaksanut kaikkea kuvata, mutta ne tämän blogin kannalta mielenkiintoisimmat!

Ensin, ihan silkka vahinko-ostos: kartta, johon merkitty kaikki Turun alueen koulut: 5e! Sieltä se meidänkin talo löytyy! Kehykset eivät ole mitkään kaunokaiset, mutta sopii tänne kun tuota puunväriä vilahtelee siellä täällä muutenkin. Niitä vanhoja koulun Suomen- ja maailmankarttoja ostettiin hurjilla hinnoilla: parhaimmillaan sellaisesta maksettiin 75e! Itse olen omani ostanut facebook-kirppikseltä 20 eurolla, joten jätin sellaiset hankkimatta...


Sitten niihin ihanuuksiin: saksitukki ja saksia, metrin viivain, kolmioviivain, harppi ja kaksi puista karttakeppiä! Nämä niin päätyvät seinälle vielä jossain vaiheessa! Mieheni on siis käynyt ko. koulua ja oli ihan nostalgioissaan ja kertoi katkaisseensa yhden karttakepin aikanaan. Siellä oli näiden kahden lisäksi yksi katkaistukin yksilö, liekö se juurikin se!


Tuo saksitukki on niin hieno! se päätynee työpöydän koristeeksi vielä...


Karttakepitkin olivat niin kauniita! Sellainen pitänee laittaa roikkumaan kartan viereen!


Vähän urheiluvehkeitä! Pesäpalloräpylöitä olisi ollut ihan mielin määrin, mutta koostin niistä järkevän setin ja sain huudettua sen hyvään hintaan! Tämä maksoi muistaakseni arviolta 30e.


Harjoituskello, marakasseja lapsille, puisia nokkahuiluja, luko-pelit ja helmitaulu! Ihanaa koulunostalgiaa!


Pari näitä koululaistuoleja tuli myös ostettua ja yksi aallon jakkara myös! Ne maksoi yhteensä jotain 30e.


Soittimia huutokaupassa oli aivan pilvin pimein, ja niistä huudettiin korkeitakin summia: patarummut ja bongorummut keräsivät huutoja eniten... Itseä vaivasi piheys siihen asti kunnes tiesin millä summalla sain sen penkin mitä tulinkin hakemaan; kun olisin heti tiennyt miten edullisesti sain sen niin olisin uskaltanut huutaa enemmänkin soittimia.


Askarteluun kaiverrustyökaluja ja pensseleitä, pari kompassia ja suurennuslaseja!


Loppuelämäksi piipunrasseja ja kreppipapereita! Niitä oli aivan älyttömästi myös siellä. Kuvasta puuttuu vielä laatikollinen vihkoja, vahaliituja ja vesivärinappeja! Toinen opetuskello tuli myös mukaan ja vanha puhelin lasten leikkeihin. Lisäksi lapsille ostin pelejä ja leluja jonkun verran!


Tällä on kyllä leikitty aivan innoissaan!



Sitten se penkki: Ostin ensin tämän hintaan 20e (muita huutajia ei ollut, sattuneesta syystä, sillä penkit ovat 290cm pitkiä), mutta kun huomasin sen pakuun lastattuamme, että siitä puuttuu päästä juurikin ne "väkäset" joilla se kiinnitetään puolapuihin, kävin kysymässä saanko samaan hintaan kantaa toisenkin autoon, sillä muita huutajia eil ollut. Ja kävihän se! Eli näitä tuli sitten lopulta kaksi kappaletta!


Koulukalusto Oy:n jakkara, 5e! Harmittaa, että näitä jäi koululle vielä huutokaupan jälkeen ja ne sitten kylmästi purettiin osiin ja laitettiin kierrätykseen...


Toinen penkki in action! Että tuolta saa hyvät vauhdit liukuun! Moniko teistä on liukunut tällä tavalla liikuntatunneilla?


Kello! Tämä kello on ihan Ikean kello, mutta koulun seinällä ollut, joten pitihän se saada!



Keittolan helmiä vielä: nämä ovat ihan parhaimmistoa ostoksista!! Nuo peltikannut ovat niin hyviä kesällä kun pitävät juomat viileinä pitkään!


Aikamoisia helmiä mielestäni!

Latest Instagrams

© oma koti kultainen. Design by Fearne.