Mitä tänne kuuluu?

tiistai 28. heinäkuuta 2015

Mitäs meille tänne: ollaan koitettu ottaa kaikki ilo irti tästä kauniista kesästä (hekoheko) käymällä muun muassa viitenä päivänä peräkkäin tuossa naapurissa, zoolandiassa! On muuten ihan huippukiva paikka noiden pienten naperoiden kanssa (tytöt siis 1,5 v ja kohta 3 v) ja myös aikuisille löytyy jos jonkinmoista puuhaa! Viime kesänä käytiin tyttöjen serkkujen kanssa samaisessa paikassa ja jäi jotenkin sellainen kuva, että on tylsää vanhempana maksaa se 18,5 euroa kun siellä ei ole vanhemmille mitään, mutta onhan siellä! Siellä ei itse asiassa ole kuin muutama juttu mihin vanhemmat EIVÄT saa mennä! Siellä me Ernon kanssa kiipeiltiin lasten kanssa, ratsastettiin pehmohepoilla, hypittiin pomppulinnassa, ajettiin mönkkäreillä, käytiin niissä itsekäytettävissä huvilaitteissa yksin ja lasten kanssa... Kerrassaan ihanan lapsekasta!! Oltiin siis ensin koko perheen voimin viikonloppu siellä ja minä sitten vielä lasten kanssa maanantaista keskiviikkoon. Aika kului rattoisasti ensin ulkona puuhaten ja sateen sattuessa sisälle siirtyessä. Tuolla onkin kivaa, kun sisätouhuakin on kivasti, ettei tarvitse huonon sään pelossa jättää reissua tekemättä! Jokaisena päivänä viihdyttiin zoolandiassa 4-6 tuntia ja aika kului kuin siivillä! Ymmärtänette radiohiljaisuuden moisen rupeaman jälkeen!

Leikkimökki etenee myös hitaasti tuolla pihalla ilta-aikaan niinä iltoina kun ei sada, eli hitaasti etenee!

Olen myös itse hieman kokeillut betonitöitä, ja niitä pitäisi myös ehtiä tekemään jossain välissä, ja esikoisen keinuheppa pitäisi tuunata synttäreiksi (elokuun puolivälissä) ja ja ja... Paljon olisi tekemistä, mutta aika ja jaksaminen ei vain tunnu riittävän kaikkiin projekteihin! Yksi kerrallaan, yksi kerrallaan...

Tässä hieman kuvakoostetta menneeltä puoleltatoista viikolta, olkaa hyvät!

Zoolandian lastenlaitteet oli ehdoton hitti!:) Junassa tuli ajettua mooooonta kertaa!


Ylösvedettävä torni oli myös kaikkien mielestä huippu: hyvin siinä pärjättiin kun vain pidimme lapsesta hyvin kiinni.


Isosisko piti pikkusiskosta kovin kiinni junan vauhdeissa; miten söpöä!<3


Tämä hurjaakin hurjempi pomppuliukumäki oli myöskin ehdoton hitti. Jopa minä uskaltauduin lopulta liukumaan sen alas kun ei ollut enää Ernoa jelppimässä.


Pikkuneiti oli sitten jo viimeisenä hupipäivänä niin kovin jo harjoitellut, että kapusi mäen yksin ylös ja liukui alas: hui!!


Elefanttia halattiin monen monituista kertaa!


Tiistai oli ainut uimakelpoinen päivä sään puolesta, joten pitihän sinne mennä vähän pluttaamaan! Oli vesi kyllä tooooosi kylmää, sillä nuorempi neiti ei halunnut veteen lainkaan vaikka aikamoinen vesipeto onkin!


Trampoliinia pääsimme Ernon kanssa myös kokeilemaan, ja se vasta hauskaa olikin! Harmittaa oikein kun en tajunnut kokeilla volttia ees taas kun se olisi ollut valjaiden takia turvallista!!



Zoolandiareissun lisäksi kesäpäiviin on kuulunut porkkanamaan harvennusta ja ai että kun porkkanat olivat herkullisia lyhyen keittämisen ja voissa paistamisen jälkeen!


Myös pillisipuli eli kevätsipuli on tuottanut satoa, ja oman maan herkuista syntyikin super maukas ateria!


Ai että: herahtaa vesi kielelle pelkästä ajatuksestakin! Ei ole voi-sipulikastikkeen voittanutta!


Leikkimökki in progress...

keskiviikko 15. heinäkuuta 2015

Jepjep, nyt se leikkimökkiprojekti sitten alkoi! Ei löytynyt mielestä torista ja kun puutavaraakin oli mökillä sen verran niin aloitettiin (lue: Erno aloitti) urakka sitten itse!

Homma alkoi visioinnilla: millainen korkeus? Millaiset ikkunat? Millainen ovi? Millainen katto? Kun kerran hommaan alusta asti ryhdytään niin haluttiin tehdä sitten mieleinen: mansardikatto ehdottomasti ja vanhat ikkunat! Muu olikin sitten vielä auki. Terassia en halua, sillä meidän kotitalossakaan ei ole eikä se niin sovikaan vanhan talon henkeen. Vanhempi neiti on tilannut, että mökin pitää olla vaaleanpunainen, tietenkin! Se Onnelin ja Annelin leikkimökki mielessä rupesimme sitten suunnittelupuuhiin...

Kun ryhdyimme sitten oikein rakennuspuuhiin, tajusin, että meillähän on pari kappaletta talosta ylimääräiseksi jääneitä peiliovia karmeilla, eli sellaisen voisi hyvin hyödyntää leikkimökin ulko-ovena! Se on sitten laajentanutkin projektia hieman, sillä ovet ovat vanhaan tyyliin melkoisen korkeita, meidän tapauksessamme 210cm! Mökki ei siis tule olemaan mikään ihan pikku mökkerö, vaan ihan kunnon kokoinen maja, jossa voi vaikka yöpyä mukavasti! Rakennusvalvonnasta tarkistettiin mökin maksimikoko,  seitsemän neliötä, ja siihen tähtäämme, jotta mökistä tulisi vierasmajatarkoitukseenkin mukava.

Tällä hetkellä on siis päätökset tehty ja runkoa alettu pystyttää vanhasta jämäpuutavarasta jota on ollut molempien mökeillä ylimääräisenä. Vanhempi prinsessa on ihan täpinöissään: eikö se mökki ole vieläkään valmis kun ei ikinä parin tunnin sykäyksellä tule kuntoon??

Kattotuolit Erno suunnitteli itse ja ensimmäisen tyrmäyksen jälkeen niistä tuli tosi kivat!

Pohjan kehikko rakentui itse asiassa jo juhannuksena, ja nyt sitten on ehditty vähän puuhastelemaan mökkerön parissa muutenkin...


Tässä vaiheessa en ollut ihan vakuuttunut kun puuta lyötiin vain naulapyssyllä kiinni ja vinksottivat jos ja vaikka mihin suuntaan!


Tällaiset ikkunat saimme purkutavarakirppiksen kautta haettua: pienet tulevat eteen oven molemmin puolin ja isoja tulee sitten kolmelle syrjälle: ainakin valoa piisaa meidän mökissä! Pienissä ikkunoissa ei ole laseja, mutta teetämme sitten varmasti uudet ellei vastaavia löydy valmiiksi laseilla jostain.


Tällaiset kattotuolit se Erno väkersi: aika näppärä mies, sanon vaan!


Yhdessä sitten ammuimme pystypuille tukipuun, että puut pysyvät suorassa ja voidaan lopuksi laittaa ylätukipuut. Meikäläinenkin on päässyt vähän räiskimään naulapyssyllä: on kivaa tuntea olonsa hyödylliseksi näissä rakennushommissakin!


Ylätukipuut kun saatiin paikoilleen niin eiköhän luvattu (vaihteeksi) sadetta: ei muuta kuin pressua päälle, mutta eihän se mitään auta kun tönöllä on sen verran korkeutta, että sade piiskaa pressun alle helposti!


Tällainen runko sitten muodostui kokonaisuudessaan!


...ja kattotuoleihin vähän vielä vahviketta ettei käy ohrasesti. Hyvin oli Erno tehnyt ihan identtiset kattotuolit mökkiin! Eilen ne nostettiin isäni avustuksella paikoilleen, mutta siitä lisää kun homma vähän etenee...


Pahoittelut hilaiselosta edelleen: olen vähän töitä tässä kaiken tiimellyksessä tehnyt iltaisin niin se on ollut aika tehokas väsyttäjä kaiken muun rumban lisäksi... Ja tokikin me välillä nautimme ihan vain joutenolosta nohvan nurkassa iltaisin.:)

pahoittelut hiljaiselosta: paluu juhannuksen ruokapöytään!

torstai 9. heinäkuuta 2015

Eli otsikossa se jo tulikin: pahoittelut blogin hiljaiselosta! Nyt on henkilökohtaisen elämän saralla ollut vähän haipakkaa, että blogin päivittäminen ei ole käynyt mielessäkään kun illalla olen saanut hetken hengähtää. Pihalla riittää puuhaa ja onhan niistä jokusesta hellepäivästäkin pitänyt nautiskella asiaankuuluvalla tavalla!:)

Palaan kuitenkin nyt vielä juhannuksen ruokapöytään, sillä sen verran herkullisia juttuja tuli tehtyä! Aattona söimme lohinyyttejä kesäisillä lisukkeilla ja se katosi niin nopeasti nälkäisiin suihin, että siitä ei tullut edes kuvia otettua! Juhannuspäivänä oli vuorossa se kohokohta ruuan saralla eli beer butt chicken eli suomeksi kaljapersekana. Se on ollut mielessä jo kauan kuten myös se, että uunin pyörivä kanavarras tulisi koeajaa.

Kaupassa kävin onneksi hyvissä ajoin, sillä kävikin lopulta niin, että maustamatonta kanaa kokonaisena oli citymarketissa kokonaiset kaksi kappaletta kun kauppaan menin! Kolmanneksi otin sitten jonkun valmiiksimarinoidun yrttisen kanan joka päädyttiin laittamaan vartaaseen.

Mitä niille kanoille sitten tehtiin? Toisin kuin nimi antaa ymmärtää, me emme laittaneet kanoja istumaan oluttölkin päälle vaan toinen kana sai alleen colatölkin ja toinen lonkeron. Toim.huom! Makueroja emme kyllä havainneet lainkaan, eli käytännössä neste olisi voinut olla vaikka vettä tölkissä! Toinen kana sai ylleen yrttivoihunnun ja toinen kana hierottiin bbq-marinadilla.

Näin se sitten sujui:

Tässä on kanat huolella pestyinä odottamasssa mausteita pintaan:


Yrttivoi sisälsi yksinkertaisuudessaan yrttejä, valkosipulia, voita ja suolaa. Voi kun meillä olisi ollut tuolloin jo yrttisakset: ne on ihan huippukeksintö!!


Kanan sisään laitettiin vielä myllystä suolat ja pippurit, jotta makua tulee sisäkautta myös kanaan. Juomatölkkeihin puristettiin myös valkosipulinkynnet ja bbq-kanan colatölkkiin vielä lisäksi chipotle-tabascoa!


Marinadit levitettiin huolella kanan sisä- ja ulkopuolelle sekä nahan alle jottei maku jää pelkkään nahkaan. Oli kyllä härskin näköistä!



Tadaa! Siinä se nyt sitten nököttää! Jotenkin etovan näköistä tuo voi tuossa pinnalla (ei sen puoleen, että koko komeus mikään söpö olisi), mutta onneksi maku oli hyvä!




Tällaiset kaverit sitten vain uunin ritilälle ja kolmas vartaaseen pyörimään!


Kas näin! Kanasta vartaassa ei tainnut vain tulla yhtään kuvaa otettua järkkärillä?!


Ei ollut mitenkään liian perus-marinadi se valmismarinadikaan ja se kana oli selkeiten parhaimmassa suolassa.


Bbq-marinoitu kana jäi meidän makuumme vähän mauttomaksi, eli kun teette vastaavaa, suolatkaa kanat reilusti!


Makuraadin suosikki oli ehdottomasti yrttivoilla maustettu lonkkukana. Kanojen lisukkeena tarjoiltiin ihan vain salaattia, sillä kanaa oli sen verran reilusti varattu jokaiselle.


...ja niinhän siinä sitten kävikin, että kanaa jäi vielä Ernolle evääksi töihin jopa!


Kanaherkuttelun jälkeen lähdimme ajelemaan kohti Savojärveä: ei ole juhannusta jollei uimassa käydä! Menimme Nousiaisten kunnan saunalle ja siitä uimaan: vesi oli raikasta ja ihanaa ja neidit nauttivat sydämiensä kyllyydestä!

Ennen uimaanlähtöä teille pizzataikinaa jälkkäriä varten... Jälkkäriksi teille facebookissakin pyörinyttä chocolate star bread -herkkua! Idean herkun toteutuksesta voi katsoa vaikka täältä!

Harmiksemme pizzataikina ehti hieman jo ylikäymään uimareissun aikana ja maku oli jotenkin hiivainen... Teimme leivän sekä nutellalla, että fazerin sinisellä ja molemmilla se oli oikeastaan yhtä hyvä: makueroa ei juurikaan ihme kyllä havainnut!


Helppo ja näyttävä kahvipulla: suosittelen! Teimme leipää edellispäivänä hääpäivän kunniaksi uudestaan ja se oli kyllä hyvää!


Onko joku valmistanut kyseisiä herkkuja? Jos on jotain huippuja marinadireseptejä niin laittakaa jakoon!

Latest Instagrams

© oma koti kultainen. Design by Fearne.