joulun odotusta Paavolassa

Apua! Olen virallisesti aivan jouluhullu, mutta nyt nämä viikot vain vierivät ja meidän perheen jouluilu on vielä aivan vaiheessa; edes jouluvaloja ei ole vielä asennettu! Ensi viikolla on itsenäisyyspäivä jo ja itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto, joten pitänee pistää töpinäksi ja kaivella punainen mattokin vintiltä!

Vähän sentään meilläkin tapahtunut joulua ajatellen: tein pienen jouluasetelman vanhaan Riihimäen lasipurkkiin kun löysin stockmannilta niin herttaisen metsäkauriin, että se suorastaan vain hyppäsi matkaani... Purkkiin sitten ostin vain valkaistua suolaa, Erno nappasi pihalta kuusenoksan ja laitoin vielä kaveriksi partyliten lumihiutalesomisteen. Tuli tosi kiva mielestäni!

Ruokapöydälle laitoin sitten loput kolme lumihiutalesomistetta ystävän antamaan punaiseen retrovaakaan. Yksinkertainen ja ihana!!

Myös ikeasta ostettu pahvitähti on päässyt jo ikkunaa koristamaan ja pari muutakin valosarjaa saliin...  Lasten kanssa on kerhossa askarreltu kahdesti tällä viikolla adventtikynttilöitä ja ne pääsi myös ikkunaan. Nyt kyllä pitäisi kaivaa joulupallot jo vintiltä esille ja laittaa joulumusiikit soimaan ja keittää riisipuuroa!! Piparkakkuja ollaankin jo leivottu kahteen otteeseen: piparkakkutalo on työn alla, mutta pienen pieni kaavoitusvirhe vaan sattui ja koko homma meni vähän plörinäksi... Uusi yritys siis vaan, kun lapset niin kovin odottavat jo piparkakkutaloa!

Otin muutaman tunnelmakuvan salista muutenkin, sillä olen näköjään aika tarkalleen vuosi sitten ottanut vastaavanlaisia! Ihanat hämärtyvät iltapäivät (toki se lumi olisi saanut jäädä!) ja ihanaa poltella kynttilöitä ja tunnelmoida!

Ison kaapin päälle laitoin vanhoihin piirakkavuokiin led-pilarikynttilät tunnelmaa luomaan.

Ikkunasta näkyykin näköjään meidän lintujenruokintapaikkamme: ostimme täksi talveksi toisen ruokintamökin, sillä viime talvena mökkiä sai olla harvase päivä täyttämässä, kun oravat käyvät myös sulassa sovussa lintujen kanssa aterialla.

 Rokokoo-sohvan ylle peilin päälle siirsin pitsikorista pallovalosarjan, joka tuo ihanaa, lämmintä valoa!

Joko siellä aletaan olla joulutunnelmissa?

diy pöytä ladonseinälaudoista!

Tuli tuossa tehtyä kaverille synttärilahjaksi lankkupöytä, jota olemme suunnitelleet jo, ööö, toukokuusta! Nyt tuli vihdoin omia projekteja sen verran valmiiksi, että sai tartuttua tähän! Kävimme lahjansaajan kanssa baukkarissa ostoksilla hakemassa puutavaran ja puuvahan, anoppi hommasi meille ladonseinälaudat ja sitten alettiin hommiin!

Suunnitelmissa oli mahdollisimman simppeli ja siro pöytä, jossa ei mitään tukirakenteita olisi näkyvillä. Ehdotin sitten, että josko laittaisimme pöydän kannen reunaan lautaa reunustamaan kantta, jotta tukirakenteet lankkujen alla eivät näkyisi, ja se olikin varsin toimiva idea! Ehdoton toive oli myös, että pöytä olisi jotenkin pyyhittävissä, sillä lautaa ei suoraan voi oikein pyyhkiä ja se imee kaiken itseensä, mutta toisaalta lasilevy lautojen päällä ei kelvannut myöskään.

Homma ei jälleen kerran ollutkaan niin yksinkertainen kuin olisi voinut kuvitella...heh heh!

Tässä taidonnäyte: näin naiset tekevät hommia! Erno tuli saliin kun olimme Lindan kanssa hommissa ja kysyi, että mitä ihmettä me olemme oikein teemme kun katsoi tuota sotkua...

Öljysimme ladonseinälaudat osmon top oililla, mutta siinä kävikin sitten vähän hassusti, nimittäin puu imi öljyä sen verran, että laudat muuttuivat kauniin harmaista lähes mustiksi!! Kun vahinko oli jo tehty, lahjansaajan isä kokeili myös lakkaa laudan jämäpalaan ja sama efekti toistui myös siinä. Muistan kyllä, että myös oma ruokapöytämme tummui hiukan kun öljysimme sen top oililla, mutta ei kyllä ihan noin radikaalisti! Varmaan sekin tietenkin vaikuttaa, kun ladonseinälauta on todella huokoinen pinnasta, että imee öljyä/lakkaa aika tavalla ja "janoaa kosteutusta"...

Pikainen keksintö ongelman ratkaisuksi oli sitten vetäistä osmon puuvahaa ohuelti lautojenkin päälle, jotta sävymaailma edes jotenkin kohtaisi muun puutavaran kanssa. Raaka puutavara jäi melko läpikuultavaksi osmokerroksen jälkeen, mutta lautaan imahti sekin aika tavalla kiinni! Sävy jäi kuitenkin mielestäni paremmaksi kokonaisuutta ajatellen kuin tuo ylempänä näkyvä musta. Hyväksytimme sävyn vielä kaverilla ja jatkoimme sitten hommia.

Tässä näkyy hieman sitä, miten pöytä lopulta rakennettiin ja millaisia tukirakenteita siihen tuli. Molempiin reunoihin tuli tukipuut tietenkin ja keskelle myös yksi. Ruuveja sai iskeä melkoisen määrän, jotta sai säänpiiskaamat laudat oiottua edes jotenkuten suoriksi! Mutta lähtökohta huomioonottaen lopputuloksena on kyllä todella tasainen pinta!

Pöytälevyn sävystä on nyt muutama kuvaa: osa puhelimella ja osa kameralla otettuja, jotta sävy näkyisi mahdollisimman hyvin.

Tuli kyllä varsin onnistunut lopputulos!

Projekti oli kyllä suht nopea toteuttaa ja hinta oli mielestäni ihan kohtuullinen: ladonseinälaudat poislukien tarvikkeet maksoivat 90 euroa. Onko kukaan askarrellut moista? Millainen toteutus teillä on ollut?

Halloween ja paahdettu myskikurpitsakeitto!

Paavolan porukka on juhlinut Pyhäinpäivää, tai oikeastaan Halloweenia, oikein urakalla! Perjantaina kummityttö siskonsa ja äitinsä kanssa tulivat kylään ja kyläily päättyi herkutteluun ja saunaan myöhään illalla. Herkut haettiin Kreivilän koulun leipomosta ja karmivat herkut maistuivat hyvin koko porukalle! Minikuppikakut olivat kurpitsan, kanelin ja inkiväärin makuisia, silmämunat olivat sitruunan makuisesta kuivakakusta pyöriteltyjä herkkupalloja.

 Koristeita viriteltiin paikoilleen myös perjantaina; tigerista ostimme jo aiemmin syksyllä halloween viirejä ja hämähäkin seittiä ja pari luurankoa. Mitään kovin hurjaa emme viitsineet hankkia, sillä tytöillä on pelkoja tällä hetkellä vaikka ja mistä… Perjantaina aamulla tein kuitenkin pikaisesti marengin ja pursotin siitä marenkihaamuja. Ajattelin esikoisen haluavan pursotella haamuja kanssani, mutta kuulemma hän halusi vain katsella ja maistella. :)

Lauantaina saimme vieraiksemme esikoisen kaverin Urhon perheineen. Urhon äidin kanssa olemme tutustuneet vauvahieronnassa esikoisen ollessa alle neljän kuukauden ikäinen, ja edelleen juttu luistaa ja treffaillaan puolin ja toisin koko perheen kesken.

Lauantaina suunnittelimme perinteistä pihviateriaa ja alkuruuaksi jotain kurpitsasta. Ostin kaupasta myskikurpitsaa ja suunnittelin, että siitä on tehtävä jokin herkullinen sosekeitto. Tein keiton Tinskun keittiössä -blogin ohjetta mukaillen, mutta tapani mukaan tein vähän muunnoksia. Tässä kurpitsakeiton ohje vaihe vaiheelta:

Paahdettu myskikurpitsakeitto:

1 myskikurpitsa paloiteltuna, kuorittuna ja siemenet poistettuna (itselle tuli n. 750g)

suolaa ja oliiviöljyä

2 keltasipulia

6-7dl kasvislientä (käytän itse reformin luomu kasvisliemikuutioita)

1-1,5dl kuohukermaa

Paloittele ensin kurpitsa ja sen jälkeen kuori lohkot veistä apuna käyttäen. Riivi siemenet talteen! 

Kaavi siementen rihmastot pois veitsellä ja asettele sen jälkeen kurpitsalohkot uunivuokaan. Ripottele palojen päälle oliiviöljyä ja reippaasti suolaa ja paahda uunin keskitasolla 200 asteessa tunnin ajan.

Kurpitsan ollessa uunissa huuhtele siemenet ja paahda ne tilkassa oliiviöljyä ja lisää reippaasti suolaa. 

Lohko sipulit ronskeiksi paloiksi ja kuullota runsaassa voissa keittokattilassa. Laita samalla kasvisliemi tulille.

Kun kurpitsalohkot ovat paahtuneet, lisää lohkot kuullotetun sipulin joukkoon kattilaan ja laske päälle kasvisliemi. Kasvislientä on sopivaa laittaa sen verran, että kasvikset peittyvät. Anna kiehua miedolla lämmöllä n. 15 minuuttia tai kunnes sipulit ovat pehmenneet.

Soseuta keitto sauvasekoittimella ja lisää joukkoon kuohukermaa oman maun mukaan.

Tarjoile paahdettujen kurpitsansiementen kera!

Pääruuaksi söimme perus pihviaterian, joten ei siitä sen enempää. Ruuan jälkeen menimme koko porukalla paljuun ja saunomaan ja täytyy myöntää, että kyllä tuo palju neljän aikuisen ja kolmen lapsen toimesta melkoisen täynnä oli! Mutta lapset nauttivat täysillä, ja se on pääasia. :)

Jälkiruoka tuli vieraiden toimesta ja jälkiruuaksi söimme Pätsiniemi -blogista bongattua hämähäkinseitti -kakkua karkki- ja vadelmakoristelulla. Oli herkkua ja hyvän näköistä!

Tänään oli vuorossa vielä perinteinen possupata-illallinen kaveripariskunnan luona ja jälkiruuaksi Naantalin Aurinkoisen kurpitsa-prinsessakakkua. Tänään oli nälkä ilmeisesti sen verran kova, että kuvia ei tullut edes mieleen ruveta ottamaan! Ennen illallista käytiin vielä erään pikku herran 2-vuotissyntymäpäiväjuhlilla, joten melkoisesti actionia on yhteen viikonloppuun mahtunut! Nyt unta kuulaan ja arkea vastaanottamaan reippaasti aamulla!

mitä kuuluu Paavolaan?

No niin! Nyt on kesätauko ohi ja aika palata sorvin ääreen tälläkin saralla! Kiitos kärsivällisyydestä; näköjään täällä on kuitenkin jaksettu käydä kurkkimassa vaikkei tekstiä ole pariin kuukauteen (!!) lainkaan tullut! Olen otettu kiinnostuksestanne!

Mitähän kesään sitten oikein kuului? Vai kertoako mitään enää kesästä kun syksy on jo niin pitkällä? Yhteistä kesälomaa perheenä ehdimme viettää hurjat viisi päivää, joten käytimme ne tehokkaasti; muumimaailmassa tuli käytyä, lauantaina ja sunnuntaina suuntasimmekin jo aamulaivalla kohti ahvenanmaata! Huippu Ahvenanmaan-reissu kerrassaan! Yövyimme hotelli Cikadassa, ja en voi kuin lämpimästi suositella ko. hotellia: kaksi uima-allasta, pekonia aamiaisella ja edulliset huonehinnat, eli kaikkea mitä Mustan perhe voi toivoa! Tällä kertaa ei edes yhtään unikaveria jäänyt reissulle, joten huippu reissu siinäkin mielessä! Huutomerkkien lukumäärästä voi jo päätellä, että kivaa oli? Keli oli suorastaan täydellinen, ruoka oli täydellistä, seura oli täydellistä...

Tytöt Niiskun talon ulkopuolella:

Näkymää hotellin parvekkeelta iltahämärässä: oli mukavaa käydä vielä illalla viimeiseksi pulikoimassa altaalla ennen nukkumaanmenorumbaa! Tytöt oppivatkin molemmat reissussa uimaan itsekseen uimarenkaan avulla, joten uimareissut ovat helpottuneet tänä päivänä kummasti!

Ahvenanmaalla kävimme Smakbyn lisäksi syömässä Micken Pub Niskassa, jossa oli kerrassaan herttaiset pikku sopit lapsille!

Ennen reissua oli kuitenkin pientä dramatiikkaa ilmassa, sillä ravintolapäivän päätteeksi koiramme Eddy sai ilmeisesti jonkin myrkytysreaktion ja jouduimme koiran kanssa viideksi tunniksi pieneläinpäivystykseen, jossa koira saatiin sentään vielä elävien kirjoihin. Se ei ollut itsestäänselvyys ainakaan lääkärien juttuja kuunnellessa, mutta loppu hyvin, kaikki hyvin! Ne lomarahat, jotka ravintolapäivästä saatiin, laitettiin sitten eläinlääkäriin, mutta se on mennyttä se, ja pääasia, että tuo pikku herra on kunnossa jälleen!

Pikku potilas oli aivan veto pois kun pääsimme eläinlääkäriin:

Yksi merkittävä seikka tapatui myös tauon aikana; saimme yhteisen ensimmäisen kummilapsemme! Neitokaisen ristiäisiin tein sitten voileipäkakkua, jonka koristelin kaverin kuvaa kopioiden (vaiko siitä insprioituen?)...

Kerrankin saatiin jonkinnäköinen perhepotretti!

Loman jälkeen onkin ollut jotenkin vaikeaa palata arkeen, ja arki on imaissut mukanaan niin tehokkaasti, että koko kirjoitushomma on ollut vain ajatuksissa. Ennen arjen alkua saimme vielä Ernon host-perheen Floridasta vieraaksemme, ja oli huikeaa viettää aikaa heidän kanssaan! Leivoin tietenkin karjalanpiirakoita, söimme lohta ja jälkkäriksi vispipuuroa ja jymy-jäätelöä! Hiljalleen alkoivat kerhot, oma harrastus, esikoisen ensimmäinen harrastus, satubaletti ja kaikennäköistä projektiakin pukkaa sieltä sun täältä...

Kävimme Ernon host-vanhempien kanssa tietenkin myös Kurjenrahkalla kävelemässä ja ihmettelemässä karpalomättäitä:

Mitä muutoksia täällä sitten on tapahtunut? Leikkimökki on edistynyt jonkin verran (valmiiseen on vielä matkaa!), lapset saivat keinutelineen vihdoin pihaan ja pihaan muutti tuossa jokunen viikko sitten pihasaunakin! Myös kaverin synttärilahja-lankkupöytä on ollut työn alla; siitä lisää vielä myöhemmin!

Sauna oli myyjän mallisauna, joten se saapui meille valmiina ja se nostettiin liinoilla tasaiselle paikalle, jossa se odottelee lopullista paikkaansa lupa-asioiden selvettyä.

Sauna on saanut odotellessa hieman väriä pintaan. Päädyimme, että värjäämme saunan mustaksi, jotta se sopii paremmin paljuun.

Myös sadonkorjuuta on tullut tehtyä! Päärynäpuusta saatiin kymmenisen päärynää, mikä oli varsinainen ihme, sillä puu ei ole edes minun korkuiseni! Päärynät maistuivat, mutta osa ehti tietenkin saada osansa yllätysyöpakkasista...

Istutuslaatikoista nostettiin muun muassa punajuurimixiä ja porkkanamixiä ja niitä nautiskeltiin sitten parilla illallisella hyvällä ruokahalulla!

Värit olivat porkkanoissa ja punajuurissa aivan huikeat! Olen kylläkin ihmetellyt jo aiemminkin, mutta tietääkö joku miksi noita violetteja porkkanoita tulee aina vähiten? Ne ovan mehukkaimman makuisia nimittäin!

 Sellaista tänne! Canonin laturi on edelleen jossain hukassa, joten nämä kauniit otokset on ihan vain puhelimella napattuja. Mitä lukijoille kuuluu? Mitä haluaisitte lukea?

Ravintolapäivä tulee taas Paavolaan!

Nyt kun tästä esikoisen synttärihässäkästä aletaan päästä selvyyteen (juhlat sunnuntaina), niin pitäähän sitä seuraava projekti olla jo suunnitteilla; ravintolapäivä!! Ravintolapäivää vietetään tällä kertaa sunnuntaina 16.8, eli meidän neidin virallisena syntymäpäivänä, ja me aiomme taas naapurin Jennan kanssa pistää hösseliksi! Tarjolla burgereita vähän uudella twistillä sekä herkkuja! Facebook-eventin tein tapahtumalle ja se löytyy täältä! Toivomme jälleen etukäteen tapahtumaan ilmoittautumista ettei kukaan vaan jää ilman ruokaa! Tervetuloa!

Tässä tunnelmia toukokuulta:

Mitä tänne kuuluu?

Mitäs meille tänne: ollaan koitettu ottaa kaikki ilo irti tästä kauniista kesästä (hekoheko) käymällä muun muassa viitenä päivänä peräkkäin tuossa naapurissa, zoolandiassa! On muuten ihan huippukiva paikka noiden pienten naperoiden kanssa (tytöt siis 1,5 v ja kohta 3 v) ja myös aikuisille löytyy jos jonkinmoista puuhaa! Viime kesänä käytiin tyttöjen serkkujen kanssa samaisessa paikassa ja jäi jotenkin sellainen kuva, että on tylsää vanhempana maksaa se 18,5 euroa kun siellä ei ole vanhemmille mitään, mutta onhan siellä! Siellä ei itse asiassa ole kuin muutama juttu mihin vanhemmat EIVÄT saa mennä! Siellä me Ernon kanssa kiipeiltiin lasten kanssa, ratsastettiin pehmohepoilla, hypittiin pomppulinnassa, ajettiin mönkkäreillä, käytiin niissä itsekäytettävissä huvilaitteissa yksin ja lasten kanssa... Kerrassaan ihanan lapsekasta!! Oltiin siis ensin koko perheen voimin viikonloppu siellä ja minä sitten vielä lasten kanssa maanantaista keskiviikkoon. Aika kului rattoisasti ensin ulkona puuhaten ja sateen sattuessa sisälle siirtyessä. Tuolla onkin kivaa, kun sisätouhuakin on kivasti, ettei tarvitse huonon sään pelossa jättää reissua tekemättä! Jokaisena päivänä viihdyttiin zoolandiassa 4-6 tuntia ja aika kului kuin siivillä! Ymmärtänette radiohiljaisuuden moisen rupeaman jälkeen!

Leikkimökki etenee myös hitaasti tuolla pihalla ilta-aikaan niinä iltoina kun ei sada, eli hitaasti etenee!

Olen myös itse hieman kokeillut betonitöitä, ja niitä pitäisi myös ehtiä tekemään jossain välissä, ja esikoisen keinuheppa pitäisi tuunata synttäreiksi (elokuun puolivälissä) ja ja ja... Paljon olisi tekemistä, mutta aika ja jaksaminen ei vain tunnu riittävän kaikkiin projekteihin! Yksi kerrallaan, yksi kerrallaan...

Tässä hieman kuvakoostetta menneeltä puoleltatoista viikolta, olkaa hyvät!

Zoolandian lastenlaitteet oli ehdoton hitti!:) Junassa tuli ajettua mooooonta kertaa!

Ylösvedettävä torni oli myös kaikkien mielestä huippu: hyvin siinä pärjättiin kun vain pidimme lapsesta hyvin kiinni.

Isosisko piti pikkusiskosta kovin kiinni junan vauhdeissa; miten söpöä!<3

Tämä hurjaakin hurjempi pomppuliukumäki oli myöskin ehdoton hitti. Jopa minä uskaltauduin lopulta liukumaan sen alas kun ei ollut enää Ernoa jelppimässä.

Pikkuneiti oli sitten jo viimeisenä hupipäivänä niin kovin jo harjoitellut, että kapusi mäen yksin ylös ja liukui alas: hui!!

Elefanttia halattiin monen monituista kertaa!

Tiistai oli ainut uimakelpoinen päivä sään puolesta, joten pitihän sinne mennä vähän pluttaamaan! Oli vesi kyllä tooooosi kylmää, sillä nuorempi neiti ei halunnut veteen lainkaan vaikka aikamoinen vesipeto onkin!

Trampoliinia pääsimme Ernon kanssa myös kokeilemaan, ja se vasta hauskaa olikin! Harmittaa oikein kun en tajunnut kokeilla volttia ees taas kun se olisi ollut valjaiden takia turvallista!!

Zoolandiareissun lisäksi kesäpäiviin on kuulunut porkkanamaan harvennusta ja ai että kun porkkanat olivat herkullisia lyhyen keittämisen ja voissa paistamisen jälkeen!

Myös pillisipuli eli kevätsipuli on tuottanut satoa, ja oman maan herkuista syntyikin super maukas ateria!

Ai että: herahtaa vesi kielelle pelkästä ajatuksestakin! Ei ole voi-sipulikastikkeen voittanutta!